Jätimme Satu Hassin kanssa kirjallisen kysymyksen puronvarsien luonnon suojelusta. Osa aiemmin suojelun piirissä olleista puroja ympäröivistä vyöhykkeestä uhkaa menettää uuden metsälain tulkinnan mukaan lain suojan.
Asian nosti esille Jyväskylän yliopiston tutkijat Panu Halme ja Anna Oldén Metsälehdessä. Tästä voi lukea jutun.
Kirjallinen kysymys:
Eduskunnan puhemiehelle,
Luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi metsälain 10 §:ssä säädetään, että metsiä tulee hoitaa ja käyttää siten, että turvataan yleiset edellytykset metsien biologisen monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen säilymiselle. Pykälässä luetellaan monimuotoisuuden kannalta tärkeitä elinympäristöjä, joihin kuuluvat lähteiden, purojen ja pienten lampien lähiympäristöt.
Metsäkeskus on viime aikoina muuttanut puroja ympäröivän rauhoitetun lähiympäristön kokovaatimuksia. Tätä uutta linjausta on tulkittu tavalla, joka uhkaa vaarantaa monimuotoisuuden kannalta keskeisiä elinympäristöjä.
Aiemmin suojavyöhykkeen leveys on ollut harkinnanvarainen, useimmiten noin 15 metriä leveä. Nykyään suojavyöhykkeen leveyden kriteeri on valtapuuston pituus. Se on yleensä aiempia vyöhykkeitä leveämpi, joka on sinänsä hyvä asia. Jyväskylän yliopiston tutkijoiden mukaan
metsälain tavoitteiden täyttämiseksi kestävän suojavyöhykkeen leveyden tulisi olla ainakin 30 metriä.
Uutta leveyskriteeriä on kuitenkin alettu tulkita siten, että sitä kapeammilta eli aiemman tulkinnan mukaisilta purojen suojavyöhykkeiltä poistuu lain suoja eli ne saa hakata.
Metsäkeskus nimittäin tulkitsee, että puroympäristöt, joiden suoja-alue on jätetty nykykriteeriä kapeammaksi, eivät enää täyttäisi metsälain vaatimuksia. Tutkijoiden arvioiden mukaan tämä johtaa siihen, että tuhannet puronvarsien suoja-alueet jäävät metsälain suojan ulkopuolelle.
Leveämmät suoja-alueet ovat kannatettavia, mutta on metsälain tavoitteiden kanssa ristiriidassa tulkita että aiemman käytännön mukaiset kapeammat vyöhykkeet, joita on jopa tuhansia, eivät nauttisi lain suojaa. Ne ovat edelleen monimuotoisuuden kannalta tärkeitä elinympäristöjä vaikka eivät täytäkään uutta leveyskriteeriä. On muistettava, että Suomen uhanalaisista lajeista metsälajit ovat edelleen suurin ryhmä, 31,2 %. Tänä vuonna julkaistun uhanalaisarvion mukaan lajien uhanalaistuminen on Suomessa kasvanut, lajeista yli 11,9 % on uhanalaisia, kun vuonna 2010 valmistuneessa arviossa osuus oli 10,5 %.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavat kysymykset:
Mitä hallitus tekee turvatakseen luonnon monimuotoisuuden kannalta keskeiset metsien puronvarsien elinympäristöt?
Mihin toimiin hallitus ryhtyy, jotta Metsäkeskuksen uusi tulkinta ei johtaisi elinympäristöjen tuhoutumiseen?
Helsingissä
25.10.2019
Jenni Pitko / vihr.
Satu Hassi / vihr.