Sanginjoen ulkometsän suojelusta on jaapattu kymmenisen vuotta. Ratkaisevin käänne oli muutama vuosi sitten kun valtuusto päätti esittää Sanginjoen ulkometsää kansallispuistoksi. Puisto ei kuitenkaan päässyt Ympäristöministeriön kansallispuisto-listalle, syinä pääasiassa ministeriön pienet resurssit sekä se, että esitetyn alueen maat olivat suurelta osin yksityisessä omistuksessa.
Ympäristöministeriö antoi kaupungille suosituksen kehittää aluetta Metso-ohjelman mukaisesti. Siihen liittyy alueiden suojeleminen kaupungin omalla päätöksellä ja niin Oulu päättikin alkaa aluetta kehittämään. Kuitenkin pienemmässä mittakaavassa kuin mitä luonnonsuojelijat olivat esittäneet ja miten kansallispuistoa oli kaavailtu.
Suojeluesitys läpäisi tänä vuonna päätöksentekoon tultuaan pääosiltaan yhdyskuntalautakunnan yksimielisesti. Kaupunginhallituksessa kuitenkin muutamilla edustajilla heräsi yllättäen toisenlaisia aatoksia. Heidän mieleensä oli juuri ennen kokousta juolahtanut, tulisiko sittenkin halvemmaksi olla suojelematta metsää ja miten käy yksityisautoilijoille, entä heidän oikeutensa luonnonsuojelualueella?
Maanantaina asia on päätettävänä (ainakin toistaiseksi lopullisesti) kaupunginvaltuustolla. Tässä muutama ajatukseni asiasta.
Miksi Sanginjoen ulkometsä kannattaa suojella?
Luonnonsuojelulla pyritään säilyttämään luonnon monimuotoisuutta. Sanginjoen ulkometsä on tarpeeksi laaja alue, laajuudessaan ainoa Oulun seudulla, jolle on mahdollista perustaa merkittävä suojelualue. Sanginjoella on paljon harvinaisia, joitakin uhanalaisiakin, kasvi- ja lintulajeja, se on muun muassa ainoa paikka Oulussa, jossa silloin tällöin tavataan Kuukkeleita. Kaikilta osin alue ei ole tällä hetkellä soveltuva virkistyskäyttöön, siellä on muun muassa ojitettuja soita ja joitakin epäsiistejä “ryteikköjä”, mutta luonnonsuojelualueena ennallistaminen toimenpitein ja luonnolisen kehittymisen myötä metsä saisi kehittyä kaikilta osin upeaksi.
Luonto tuo hyvinvointia. Sanginjoen ulkometsässä on potentiaalia kehittää keskeisellä paikalla sijaitseva kaupunkilaisten olohuone, jonne voi mennä poistamaan stressiä iltakävelylle tai koko perheen voimin luontovaellukselle. Luonnon hyvinvointivaikutuksista on paljon näyttöä, tämä on edullista ennaltaehkäisyä!
Sanginjoen luonnonsuojelualue lisäisi Oulun houkuttelevuutta ja todennäköisesti matkailijoiden määrää. Kansallispuistomaisesti kehitettynä metsässä otetaan huomioon ihmisen tarpeet ja sitä voidaan kehittää virkistykseen. Kaupunki ja luonto vierivieressä, sitä kehtaisi markkinoida!
Entä ne autot ja metsästäjät?
Vaikka näiden intressiryhmien edut, kuten ei yleensäkään yksittäisten omia etujaan ajavien ryhmien edut, ole minulle merkittäviä päätöksentekokriteereitä, voin silti kertoa, että autoilijoille tai metsästäjille ei koituisi haittaa myönteisestä suojelupäätöksestä. Autoilla on edelleen sama oikeus ajaa merkityillä teillä, kuten nytkin, myös moottorikelkoilla samat oikeudet säilyy. Metsästyskin on erikseen sovittavissa. Esityksessä on sallittu hirven ajattaminen alueelta pois. Tähän esitykseen voinee sopeutua ne neljä metsästäjää, joilla tällä hetkellä on yksinoikeus metsästää tällä alueella.
Entä talous, joutuuko Oulu vararikkoon?
Ei. Päinvastoin! Jos hakkuita jatkettaisi nykyisellään, metsästä saataisiin tuloja vain noin 25 000 – 50 000 euroa vuodessa. Suojelun myötä nämä tulot jäisi saamatta, se on siis suojelun vuosittainen kustannus! Kehittämällä luonto- ja virkistysarvoiltaan rikasta Sanginjoen ulkometsää suojelualueeksi, on sillä erittäin paljon potentiaalia matkailubisneksen kasvuun, josta tulee kuntalaisten hyvinvoinnin lisäksi myös niitä euroja.
Joten, eiköhän suojella Sanginjoki ja näytetään kaupungin kyky katsoa pitkälle tulevaisuuteen, kyky tehdä päätöksiä, mistä myös tulevat sukupolvet voivat olla kiitollisia!
Täällä voi esimerkiksi selailla valokuvia Sanginjoelta:
http://www.villesuorsa.fi/2012/01/kansallispuisto-sanginjoelle/