Esteettömyydessä on kyse tasa-arvosta, ei turhasta sääntelystä.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä julkaisi tänään keskiviikkona Normitalkoot-ohjelman. Ohjelman tarkoituksena on edistää työtä ja talouskasvua purkamalla “turhia” normeja ja säädöksiä. Vilkaisin ohjelmaa ja erityisen mielenkiinnolla rakentamista koskevaa sääntelyä. Väestönsuojien rakentamisvelvoitteesta luopuminen on järkevää, sillä se lisää kustannuksia tuottamatta hyvinvointia asukkaillensa (oletettaen, että Suomeen ei ole ole tulossa sotaa tai ydinlauskeumaa). Järkytyin siitä, että yhdestä kärkitavoitteista rakentamisen sääntelyn purkamisessa on Kokoomuksen halu päästä eroon laajamittaisesta asuntojen esteettömyyden edistämisestä.

[sc_testimonial by=”Kokoomuksen Normitalkoot-ohjelma sivu 13″]Lievennetään asuntorakentamisen esteettömyysvaatimuksia siten, että kaikkein eniten kustannuksia aiheuttavat ja vain hyvin pienten kohderyhmien tarpeeseen vastaavat vaatimukset koskevat vain osaa, esimerkiksi 20 prosenttia uudisrakentamisen kokonaisvolyymista.[/sc_testimonial]

Asuntojen esteettömyys on osa laajamittaista kokonaisuutta, jonka tarkoituksena on varmistaa jokaisen mahdollisuus asua kotona, opiskella, harrastaa ja työskennellä. Liikkumisen ja kotona selviäimisen mahdollisuudet ovat tasa-arvoisen elämän perusedellytys.

Puhuessaan “hyvin pienestä kohderyhmästä” Kokoomus ei ole tainnut tulla ajatelleeksi, ketä esteettömyys koskee. Jo pelkästään henkilöitä, joilla on liikkumista rajoittava vamma, on noin puoli miljoonaa. Lisäksi vanhuksia, joista suuri osa hyötyy esteettömyydestä on arvioitu olevan enemmän kuin joka neljäs vuonna 2030. Näiden lisäksi esteettömyydestä hyötyvät raskaana olevat naiset ja lastenvaunujen kanssa liikkuvat vanhemmat, tilapäisistä vammoista kärsivät ihmiset ja kaikkien liikuntaesteisten ihmisten avustajat, perheenjäsenet ja ystävät. Ei siis ihan pienenpieni ryhmä.

Asuntojen esteettömyys tarkoittaa muun muassa kynnyksettömiä oviaukkoja ja helposti kuljettavia portaita ja luiskia, kylpyhuoneen halkaisijaltaan 1,5 metrin kokoista vapaata pyörähdystilaa (johon voi vaikka sijoittaa pyykkikorin). Hyvällä suunnittelulla hukkatilaa ei synny. Esteettömyydestä on iloa myös monessa arkisessa tilanteessa, kuten lasten pukemisessa ja tavaroita kuljetettaessa esimerkiksi asuntoon muuttaessa.

Esteettömyys lisää liikuntaesteisten elämänlaatua ja edistää heidän tasavertaista kohteluaan. Tasavertaiset edellytykset normaaliin elämään ei toteudu, jos vain joka viides asunto on esteetön.

Kokoomus toivoo luovansa ohjelman linjauksillaan työtä ja talouskasvua Suomeen. Sitä Suomi tarvitsee, mutta varmaa on se, että esteettömyydestä tinkiminen ei sitä toisi. Esteettömyys vahvistaa työkykyä ja työssäkäynnin mahdollisuutta eli sillä voi olla jopa työllisyyttä lisäävä vaikutus. Asunnon esteettömyysvaatimukset ei alenna asunnon myyntiarvoa tai laatua eikä se hyvällä suunnittelulla lisää rakentamisen aikaisia kustannuksiakaan. Säätelynpurkamisen ilon vuoksi ei tasa-arvoa lisääviä rakenteita kannata purkaa.

Suomi on asettanut tavoitteekseen purkaa laitosasumista mm. kehitysvammaisten ja vanhusten osalta. Tähän tavoitteeseen pääseminen vaatii entistästäkin tarmokkaampaa esteettömyyden edistämistä, ei missään tapauksessa sääntelyn purkua esteettömyyden ja kotona asumisen mahdollisuuden hinnalla. Jokainen ihminen on arvokas omassa erilaisuudessaan. Tavoitellaan jatkossakin kotona asumisen oikeutta ja mahdollisuutta hyvään, tasapainoiseen elämään, vanhuuteen, elämäntilanteeseen, sairauteen ja mihinkään ominaisuuteen katsomatta!