Tämä kirjoitus on julkaistu sanomalehti Kalevassa 12.2.2017 ja se on kirjoitettu yhdessä Karoliina Niemelän kanssa.
Keskustan valtuutetut kirjoittavat 8.2.2017 Kalevan yleisönosastolla, että Oulun valtuusto on päättänyt siirtyä entistä notkeampaan yleiskaavoitukseen, jonka mahdollistaa luopuminen emätilatarkastelusta. Samalla he hehkuttavat maatila-asumisen edistävän kestävää kehitystä. Parhaimmillaan näin onkin.
Maatila-asuminen on jokaisen ihmisen oma valinta ja sinällään hieno ja kannatettava asia, varsinkin jos siihen liittyy maaseutuelinkeinoja, kuten lähiruoan tuottaminen. Hienoa on, että kaupunkimme alueilla löytyy monipuolisia asumismahdollisuuksia.
Oulun kaupungin tärkein tavoite tulisi olla jo rakennettujen alueiden pitäminen elinvoimaisina. Tähän tarvitaan ohjausta ja yhteiset pelisäännöt. Hallitsematon maankäyttö lisää kustannuksia, koska hajarakentaminen tarkoittaa uuden tiestön ja infran rakentamista ja ylläpitoa samalla kun vanhan korjausvelka jatkaa kasvuaan. Fakta on, että mitä enemmän yhdyskuntarakenteen annetaan hajaantua, sitä vaikeampaa ja kalliimpaa palveluiden ja joukkoliikenteen järjestäminen on.
Oulun alueella on monta pientä maaseutumaista kylää, jotka voidaan pitää elinvoimaisina hallitulla ja kylän ominaispiirteitä kunnioittavalla täydennysrakentamisella. Näin voidaan vaalia meillä kaikille tärkeitä kulttuurimaisemia samalla turvaten olemassa olevien palveluiden säilyminen kyläläisille. Jo olemassa oleva palveluverkkorakenne takaa lapsille ja nuorille yhdenvertaiset varhaiskasvatus ja koulupalvelut. Harvemmin tarvittavat palvelut voidaan keskittää isompiin aluekeskuksiin.
Hallittu täydennysrakentaminen auttaa lähiluonnon vaalimisessa ja tekee liikkumisen helpoksi toimivan joukkoliikenteen avulla. Rakentamalla viihtyisää ja toimivaa elinympäristöä saadaan kuntalaisten arki sujumaan. Jotta tulevaisuudessa myös kauempana keskustaa asuvilla ihmisillä olisi mahdollisuus toimivaan joukkoliikenteeseen, tulee maankäyttöä ohjata joukkoliikenteen vyöhykkeille.
Elinvoimaisuus kunnissa vaatii päätöksentekoa, jolla mahdollistetaan erilaisten ihmisten mahdollisuudet asua, elää, oppia ja tehdä työtä. Päätöksentekoa, joka ehkäisee syrjäytymistä ja lisää yhdenvertaisuutta.
Meneillään on kaupungistumisen suuntaus, joka tuo kaikenlaisia ihmisiä ja perheitä lähelle keskuksia. Tästä kannattaa ottaa kaikki hyöty irti, sillä ostovoiman kasaantuminen mahdollistaa entistä laadukkaampia keskitettyjä palveluita myös kulttuurin, liikunnan ja vapaan sivistystyön tarpeisiin. Oulussa jo käytössä oleva monitoimitalo-ajatusmalli mahdollistaa alueiden koulujen ja kirjastojen monipuolisen käytön harrastustoiminnassa. Kulttuuri- ja liikuntatarjonta pitää kaupunginosien asukkaat vireinä. Kaupunkikulttuuri saadaan luonnolliseksi osaksi ihmisten elinympäristöä.
Karoliina Niemelä, sivistys- ja kulttuurilautakunnan jäsen (vihr.)
Jenni Pitko, kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen (vihr.)