Köyhyys koskettaa isoa osaa suomalaisista. Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä oli noin 15 prosenttia väestöstä eli noin 850 000 henkilöä vuonna 2016. Suomessa asuvista lapsista noin 160 000 uhkaa köyhyys ja siihen liittyvät syrjäytymisen riskit.
Köyhyys ja jatkuva niukkuus alentavat ihmisen toimintakykyä ja elämänlaatua. Köyhyyttä voi aiheuttaa esimerkiksi perheen aikuisten työttömyys, pitkäaikaissairaudet tai pieni eläke. Myös ulosottoon joutunut henkilö tai konkurssin tehneen yrittäjän veloista koituvat suuret kulut voivat johtaa köyhyyteen, vaikka tulot olisivat sinänsä hyvät.
Köyhyydessä elävän saappaisiin on vaikea asettua, jos ei ole itse ollut tällaisessa tilanteessa elämänsä aikana. Helsingin Sanomien julkaiseman niukkuuskyselyn vastaukset onnistuivat hyvin avaamaan niitä tunteita, joita jatkuvassa köyhyydessä eläminen aiheuttaa. Turhautumista, epätoivoa ja jopa vihaa. Usko tulevaisuuteen on koetuksella.
Köyhyydestä on vaikea pyristellä omin avuin pois. Tilanne on kuluvalla hallituskaudella huonontunut, kun Sipilän hallituksen epäreilut leikkaukset ovat kohdistuneet juuri pienituloisiin ja tukien varassa eläviin ihmisiin. Esimerkiksi työttömän peruspäiväraha olisi tänä vuonna ilman indeksijäädytyksiä 725 euroa kuukaudessa mutta hallituksen leikkausten vuoksi se on alle 700 euroa. Köyhyyden näkökulmasta Sipilän hallituksen toteuttama aktiivimalli on todella epäreilu. Heiltä, joilla on jo valmiiksi vähän, on leikattu vielä lisää ja useat eri heikennykset ovat kohdentuneet samoihin ihmisiin moneen kertaan.
Vihreät ovat esittäneet, että vähimmäisetuudet (sairaus-, äitiys-, isyys- ja vanhempainpäiväraha) nostetaan samalle tasolle työttömän perusturvan kanssa. Tämän lisäksi työttömien, eläkeläisten ja kotona lasta hoitavien vanhempien perusturvaan tulee tehdä 50 euron tasokorotus. Etuudet tulee myös sitoa takaisin kansaneläkeindeksiin, josta hallitus ne irrotti. Opiskelijoilta hallitus on leikannut eniten, ja siksi myös opintorahaan tarvitaan kunnon korotus.
Tukien yhtenäistäminen on ensimmäinen askel kohti perustuloa. Perustulo vähentää byrokratiaa, kannustinloukkuja ja helpottaa työn vastaanottamista. Perustuloa ei tarvitse erikseen hakea, vaan se maksetaan jokaiselle kansalaiselle ja tulon kasvaessa se leikkaantuu pois verotuksen kautta. Se kannustaa, ei rankaise.
Köyhien lapsiperheiden auttaminen on mielestämme suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan arvojen ydintä. Se on panostus, joka varmuudella maksaa itsensä takaisin.
Jenni Pitko
Vihreiden eduskuntavaaliehdokas, Oulu
Maria Ohisalo
Vihreiden varapuheenjohtaja, Helsinki
Kirjoitus on julkaistu sanomalehti Kalevassa 19.1.2018