Liikenne aiheuttaa 20 % Suomen kasvihuonepäästöistä, siksi päästöttömien ja vähäpäästöisten kulkumuotojen valitseminen pitää tehdä mahdollisimman helpoksi ja edulliseksi. Pyöräilyn ja kävelyn ohella joukkoliikenne on parhaillaan tätä. Tiheät vuorovälit, luotettavat aikataulut, lyhyt matka-aika sekä matkustusmukavuus sujuvilla vaihdoilla tekevät siitä kilpailukykyisen vaihtoehdon omalle autolle.
Oulussa tekeillä olevan joukkoliikennestrategian tavoitteena on käyttäjämäärien tuplaaminen 18 miljoonaan matkaan vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on hyvä lähtökohta, joskin potentiaalia suurempaakin kasvuun on olemassa. Linja-autojen määrän lisäämisen ohella olennaista on maankäytön tehokkaampi suunnittelu. Oulu ei tarvitse lisää peltomarketteja vaan täydennysrakentamista jo valmiiksi hyvien kulkuyhteyksien äärelle. Myös sujuvuutta on parannettava joukkoliikennekaistoilla ja valoetuisuuksin.
Oulussa on myös potentiaalia tehokkaalle raideliikenteelle. Raitiotie Kontinkangas-Keskusta-Linnanmaa –välillä rahoitussuunnitelmineen on sisällytettävä alueen maankäytön suunnitteluun. Kun periaatepäätös ratikasta tehdään mahdollisimman aikaisin, reitin varren tonttimaan arvonnousu kerryttää kaupungin kassaa ratikan investointikustannuksien rahoittamiseksi.
Pohjois-Suomen näkökulmasta alle neljän tunnin juna Oulusta Helsinkiin on elintärkeä. Nopeammalla yhteydellä olisi merkittävä vaikutus lentoliikenteen päästöjen leikkaamiseen, onhan Oulu-Helsinki väli Suomen sisäisten lentojen ylivoimaisesti suosituin reitti.
Ylivieska-Oulu-kaksoisraiteelle tarvitaan rahoitus tulevalla eduskuntakaudella. Kaksoisraiteen Ouluun saakka ulottaminen mahdollistaisi myös lähijunaliikenteen aloittamisen. Alueen elinvoimaa parantavat lähijunat voisivat kulkea esimerkiksi reitillä Liminka-Kempele-Oulu-Haukipudas-Ii.
Laadukkaiden pyöräily- ja kävelyteiden ohella kattava joukkoliikenne sekä nopeat kulkuyhteydet muualle Suomeen varmistavat Pohjois-Suomen elinvoimaisuuden myös tulevaisuudessa.
Kirjoitus on julkaistu Oulu-lehdessä 13.2.2019