Puheeni eduskunnassa 5.3.2020 lentoverokansalaisaloitteen lähetekeskustelussa.
Arvoisa puhemies! Haluan kiittää teitä kaikkia kansalaisaloitteen tekijöitä, jotka olette tuoneet tämän tärkeän keskustelun tänne eduskunnan täysistuntoon.
Ilmastonmuutoksen torjumiseen tarvitaan paljon toimia. Ei ole yhtä tai kahta asiaa, jotka tekemällä voimme jättää muut sektorit huomioimatta. Ei voi olla sektoreita, joidenka ei tarvitsisi muuttua, samalla kun taistelemme tätä valtavaa terveyttämme ja tulevaisuuttamme uhkaavaa kriisiä vastaan.
Itse ajattelen, että meidän kannattaa pikimmiten ottaa käyttöön erityisesti sellaisia keinoja, jotka ovat tehokkaita ja ohjaavat systeemitason muutoksiin, ja sellaisia, jotka eivät tuo taloudellista kuormaa niille, joilla on pienimmät käytössä olevat varat.
Lentäminen on juuri sellainen tapa, jolle on monissa tapauksissa korvaava keino, joko esimerkiksi junamatkustaminen tai matkakohteen valitseminen lähempää tai esimerkiksi työmatkoille etäosallistuminen teknologian mahdollistamana. Tiedämme myös, että kaikista rikkaimmat lentävät kaikista eniten. Lentäminen jakautuu suomalaisten kesken epätasaisesti, ja lentämisen osuus yksittäisen suomalaisen hiilijalanjäljestä voi olla hyvinkin iso. Sekä Suomessa että globaalisti lentämistä voi syystä pitää ylellisyystuotteena.
Yli 70 prosenttia suomalaisten lennoista on vapaa-ajanlentoja, ja hyvätuloiset lentävät pienituloisia enemmän. On käsittämätöntä, että suurista päästöistään huolimatta lentämistä ei juuri veroteta. Ei voi olla niin, että yksi liikkumisen muoto on vapaamatkustaja samaan aikaan, kun kestäviä liikkumisen tapoja verotetaan. Siksi kansalaisaloite matkustajakohtaisesta lentoverosta on tervetullut keskustelunavaus.
Arvoisa puhemies! Tämän kansalaisaloitteen tavoitteena ei ole kieltää lentämistä vaan alkaa kohdella sitä tasavertaisemmin muihin liikkumisen muotoihin verrattuna. Matkustajakohtaisen lentoveron käyttöönotto tuottaisi valtiolle verotuloja, jotka voitaisiin käyttää esimerkiksi junaliikenteeseen, ja ennen kaikkea se voisi vähentää lentämistä.
Lentämisen vähentäminen ei suinkaan tarkoita ihmisten elämänlaadun huonontumista tai edes matkustamisen vähentymistä, kun samaan aikaan panostamme raideliikenteeseen. Hallitus onkin tehnyt jo merkittäviä päätöksiä kotimaan ratahankkeista, jotka hyödyttävät kotimaanmatkailun lisäksi yhteyksiä ulkomaille.
Esimerkiksi hallitus hakee nyt EU-rahoitusta Kemi–Haaparanta-radan sähköistämiselle. Toteutuessaan tämä hanke mahdollistaa junayhteyden Suomesta Tukholmaan, ja Tukholmasta matka voi jatkua muutamassa tunnissa Tanskaan ja siitä eteenpäin Keski- ja Etelä-Eurooppaan. Tällaista potentiaalia piilee liikennejärjestelmässämme paljon, ja se on nyt otettava hyötykäyttöön.
Lentämisen vähentämisellä on myös kansalaisten tuki. Kyselyjen mukaan yli puolet suomalaisista kannattaa lentoveroa. Junamatkailukin on lisääntynyt viime vuosina, ja esimerkiksi matkustajamäärä Oulun ja Helsingin välillä, joka on perinteisesti ollut Suomen suosituin lentoreitti, on kasvanut miltei neljänneksellä vuodesta 2008 vuoteen 2019. Samaan aikaan myös interrailmatkustaminen on kasvattanut suosiotaan erityisesti aikuisten keskuudessa. Ihmiset haluavat tehdä kestäviä valintoja.
Arvoisa puhemies! Lentovero on jo käytössä monissa maissa. Ruotsissa lentoverolla on saatu lentomatkojen määrän kasvu taittumaan. Se on merkittävää. Suomen on vauraana hyvinvointivaltiona kannettava globaali vastuunsa ja otettava käyttöön matkustajakohtainen lentovero viimeistään silloin, jos kansainvälisissä yhteyksissä EU:n laajuista lentoveron käyttöönottoa ei saada edistettyä.
Kaikki puheenvuoroni eduskunnassa löytyvät eduskunnan sivuilta.