Rakas Itämeremme on yksi maailman huonoimmin voivista merialueista. Vuosikymmenien työstä huolimatta rehevöitymistä ei ole onnistuttu pysäyttämään ja Itämeren tila on edelleen kehno.
Vaikka Oulussa olemmekin onneksi välttyneet pahimmilta sinilevälautoilta, on toimia Itämeren rehevöitymisen pysäyttämiseksi tehostettava. Siksi jätimme eilen Satu Hassin kanssa kirjallisen kysymyksen, jossa ehdotamme kalanviljelyn ravinnepäästöjen pienentämistä niin sanotun itämerirehun avulla.
Nykyisin suuri osa Suomessa kasvatettavista kaloista ruokitaan ulkomailta tuodun kalanrehun avulla, mikä voimistaa Itämeren rehevöitymistä. Kotimaisista Itämerestä kalastatetuista kaloista valmistettavalla rehulla sen sijaan ei olisi yhtä voimakasta ravinteita lisäävää ja rehevöittävää vaikutusta. Itämerirehua käyttämällä merestä voitaisiin jopa poistaa ravinteita, koska osa ravinteista poistuisi kasvatettujen kalojen mukana meriympäristöstä.
Itämerirehun käytön lisäämisestä on sovittu hallitusohjelmassa, joten toivomme, että maa- ja metsätalousministeriö ryhtyy pikaisesti toimiin sen käytön edistämiseksi. Itämeren tilan parantamiseksi on käytettävä kaikki olemassa olevat keinot ja samalla turvattava kotimaisen kalantuotannon kestävyys!⠀
Lue koko kirjallinen kysymyksemme alta:
Kirjallinen kysymys itämerirehun käytön edistämisestä kalanviljelyssä
Eduskunnan puhemiehelle,
Rehevöityminen on Itämeren vakavin ympäristöongelma. Se vähentää meriluonnon monimuotoisuutta ja häiritsee meren virkistyskäyttöä. Huolimatta vuosien työstä rehevöitymisen estämiseksi, meriympäristön tila ei ole merkittävästi parantunut. On selvää, että työtä Itämeren rehevöitymisen hillitsemiseksi on tehostettava.
Hallitus on sitoutunut pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden hupenemisen ja parantamaan Itämeren tilaa. Yksi hallitusohjelmassa sovituista keinoista Itämeren rehevöitymisen hillitsemiseksi on vähentää kalanviljelyn aiheuttamaa ravinnekuormitusta. Kalanviljely muodostaa merialueesta riippuen noin 1–3 prosenttia ihmisen aiheuttamasta ravinnekuormituksesta Suomessa.
Kalanviljelyn ravinnepäästöt aiheutuvat muun muassa kaloille syötettävästä kalarehusta, johon sitoutuneita ravinteita päätyy mereen joko suoraan tai viljelykalojen ruuansulatuksen kautta. Viimeisen 15 vuoden aikana kalanviljelyn ravinnepäästöt ovat puolittuneet, mutta päästöjä voidaan leikata edelleen kasvattamalla niin kutsutun itämerirehun osuutta viljelykaloille syötettävästä rehusta.
Itämerirehulla tarkoitetaan rehua, jonka raaka-aineena käytettävä kala on kalastettu Itämerestä. Tällä hetkellä suuri osa suomalaisessa kalankasvatuksessa käytettävän rehun raaka-aineista tuodaan ulkomailta. Ulkomailta tuodun rehun käyttö kasvattaa ravinteiden määrää Itämeressä. Itämerestä kalastetusta kalasta valmistetun rehun käyttö sen sijaan ei lisää ravinteita Itämeressä, joskin se voi siirtää ravinteita merialueelta toiselle.
Kalarehun sitomista ravinteista osa poistuu kasvatettavien kalojen mukana kokonaan meriympäristöstä. Itämerirehun avulla voidaankin poistaa merestä ravinteita, kun huolehditaan samalla siitä, että itämerirehun käytön lisääminen kasvattaa myös rehun raaka-aineena käytettävien kalojen kalastusta. Jos itämerirehun käytön lisääminen ei kasvattaisi saalismääriä, kalojen sitomat ravinteet poistettaisiin nykyisen kalasaaliin mukana merestä joka tapauksessa.
Hallitusohjelmassa on linjattu itämerirehun käytön lisäämisestä sekä siitä, että hallitus luo kannusteita ravinnepäästöjä vähentäville kiertotalouteen perustuville ratkaisulle kalankasvatuksessa. Yksi mahdollisuus on ottaa itämerirehun käyttö huomioon kalanviljelylaitosten ympäristöluvituksessa.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavat kysymykset:
Millaisia kannusteita hallitus aikoo ottaa käyttöön edistääkseen itämerirehun käyttöä kalanviljelyssä tai millä muilla tavoilla hallitus aikoo edistää itämerirehun käyttöä?
Helsingissä 29.9.2020
Jenni Pitko vihr.
Satu Hassi vihr.