Hallituksen keskeinen tavoite on ollut talouden suunnan kääntäminen. Se on se syy, jolla hallitus itse tekemisensä perustelee. Hyvän hallitusohjelman nimissä rasismikohut tai ulkopolitiikan arvoristiriidat painetaan villaisella.
Hallituskausi on nyt yli puolivälin, miten hallitus on tuossa tärkeimmässä tavoitteessaan onnistunut? Ei kovin häävisti.
Velkaantuminen on poikkeuksellisen korkealla tasolla, työttömyys on kasvanut edellisvuodesta kymmenillä tuhansilla, kuluttajien luottamus talouteen laahaa ja tulevaisuus näyttää monelle, etenkin nuorelle ihmiselle, toivottomalta. Samalla korkoa kasvaa myös ilmasto- ja luontovelka.
Haluaako hallitus vahvistaa hyvinvointivaltiota vai heikentää sitä? Nykyinen talouspolitiikka johtaa hyvinvointierojen kasvamiseen.
Jokainen hallitus tekee toki oman näköistä politiikkaa. Ongelma Suomen kannalta on se, että hallituksen talousajattelu on lyhytjänteistä ja ongelmia korjataan tavoilla, jotka tuottavat tuleville vuosille valtavan laskun. Suomelle tulee kalliiksi, jos me nyt leikkaamme siivet talouden uudistumiselta ja kestävältä, inhimilliseen pääomaan ja luonnonvarojen rajallisuuden ymmärtämiseen perustuvalta kasvulta.
Sen sijaan, että tuottavuuden ja arvonlisän kasvattamiseksi ja uusien työpaikkojen synnyttämiseksi panostettaisiin rohkeasti koulutukseen ja tutkimukseen, hallitus haluaa leikata siitä. Ja väestön huoltosuhteen heikentyessä, kun kipeästi tarvitsemme tänne työikäistä väestöä, hallitus kiristää maahanmuuttoa.
Hallitus on päättänyt pitää kaksin käsin kiinni säilyttävistä yritystuista vaikka taloutemme rakenteet kaipaisi uudistumista ja uutta yritystoimintaa. Ja hallitus, ei, kulttuurista leikkaaminen ei ole yritystuista leikkaamista. Se kertoo vain ja ainoastaan piittamattomuudesta taiteen vapautta kohtaan sekä esimerkiksi elokuva-alan kasvupotentiaalin ohittamista.
Oletteko te laskeneet, minkälaisen tulevaisuuden hintalapun aiheuttaa 27 000 köyhyyteen ajettua lasta? Tai millaisia kustannuksia yhteiskunnalle ja yksilölle aiheuttaa jo nyt kaduilla näkyvä lisääntyvä pahoinvointi, jota tuottaa mm. sosiaaliturvaleikkausten aiheuttama osattomuus.
Minkälaisen hintalapun arvioitte lisääntyvälle asunnottomuudelle ja asuinalueiden eriytymisen aiheuttamille ongelmille? Hallituksen politiikka näkyy lisääntyvinä häätöinä ja hätämajoituksen tarpeena. Samalla te viette kaupungeilta tärkeimmän keinon estää eriytymistä romuttamalla pitkäjänteisen asuntopolitiikan.
Taloudellisesti tämä on ollut järjetöntä myös siksi, että rakennusvalmiit kohteet ovat olleet hallituksen huonojen päätösten vuoksi jäissä juuri nyt kun rakennusalan työttömyys on syvimmillään.
Hallituksen toimimattomuudelle ilmastopolitiikassa on arvioitu miljardiluokan kustannus. Pääministerin epätoivoinen yritys vapauttaa Suomi EU:n hiilinielutavoitteista ja jatkaa metsien hakkaamista kuin ennenkin, osoittaa piittamattomuutta myös kansallisesta hiilineutraaliustavoitteesta. Keinot saada maankäytön päästöt kuriin on – vieläpä tavoilla, jotka tukevat omavaraisuutta ja huoltovarmuutta.
Vielä kalliimpi lasku koituu jos epäonnistumme vihreässä siirtymässä. Meillä on miljadien eurojen potentiaali päästöttömässä energiantuotannossa ja korkeaan osaamiseen perustuvassa teollisuuden uudistumisessa. Hallituksen poukkoileva ja epäjohdonmukainen ilmastopolitiikka uhkaa kuitenkin johtaa vesittää sen.
Tärkein varallisuuden muoto, mitä meillä on, on luontopääoma. Siihen nojaa kaikki taloudellinen ja inhimillinen toiminta. Hallitus kyllä ohjelmassaan lupasi vaalia luontopääomaa, mutta toisin on käynyt. Historialliset luonnonsuojeluleikkaukset ajavat yksityismaiden arvokkaita metsiä hakattavaksi samalla kun valtio jatkaa hakkuita omissa arvokkaissa kohteissa.
Ja jos te kantaisitte huolta maa- ja metsätalouden pitkän aikavälin huoltovarmuudesta, te myöntäisitte, että satojen suurin uhka tulee luonnon köyhtymisestä.
Yhden osan vihreiden esittämästä verouudistuksesta hallitus toteuttaa. Vaikka kaivosveron nostaminen voisi olla vieläkin suurempi, on suunta kuitenkin oikea.
Vihreät ei halua sitoa Suomea ylikireän velkajarrun vangiksi. Me haluamme varmistaa tarvittavat investoinnit ja pitkän aikavälin talouden tasapainon talouden rakenteita uudistamalla, osaamistasoa nostamalla ja ihmisten hyvinvoinnista huolehtimalla.
Orpon hallituksen olisi syytä muistaa näinä epävakaina aikoina, että ihmiset haluavat puolustaa ja palvella tätä maata, kunhan he kokevat olevansa osallisia. Siksi ihmisiä ei kannata jakaa meihin ja teihin.