Aikaisemmassa pyöräilyä koskevassa blogissani puhuin pyöräilyä edistävästä ympäristöstä ja siitä, millainen on hyvä pyörätie ja -reitti. Totesin, että Oulussa on mahtavia pyöräilypaikkoja ja -maisemia, mutta ongelmia on varsinkin keskusta-Linnanmaa välillä sekä koko keskustan alueella. Parasta pyöräilykaupunkia ei voi mitata vain pyöräteiden pituudella vaan tyytyväisillä käyttäjillä.
Oulun mainetta maan parhaana pyöräilykaupunkina tulee kyseenalaistaneeksi varmaan jokainen joka on pyöräillyt Oulun keskustassa. Ongelmia on monenlaisia. pyöräkaistojen puute, pyörien pysäköinnin vaikeus, sekä parkkien sijainnin että talvikunnossapidon osalta ja epäselvyys kävelijöiden, pyöräilijöiden sekä autoilijoiden osalta siitä, mikä on pyöräilijän paikka.
Torikatu on Oulun keskustan pyöräilykatu. Katu on vaikea pyöräillä koska tiellä on pyöräpysäkkejä (esim. Viinibaari Voxin kohdalla) haittaamassa sujuvaa matkantekoa. Pyöräilijän kohtaa kadusta ei ole merkitty hyvin, joten siinä kulkee kävelijöitä. Jos pyöräilijä sääntöjen mukaan pyrkii pyöräilemään kadun reunassa, joutuu hän tällöin kulkemaan Toripakan bussipysäkkien edestä.
Keskustan muutamat pyöräkaistat ovat usein kävelijöiden käytössä, koska pyöräkaistan käyttötarkoituksesta kertoo vain liikennemerkki. Itse tiessä ei ole merkintöjä. Minusta Euroopan suurista kaupungeistakin tutut värikkäät pyöräkaistamerkinnät ovat kivan urbaaneja elementtejä joita voisi käyttää Oulussakin sujuvoittamaan liikennettä. Tai hillitymmin pyörän kuvien valkoinen katumaali ajaisi saman asian.
Suurimmassa osassa keskustaa on pyöräilijän paikka autoteillä. Ei autojen seassa pyöräily mahdottomuus olekaan, kyllähän keskustan pikkutiet, varsinkin yksisuuntaiset ovat melko rauhallisia ja autot ajavat hitaasti. Kuitenkin harva autoilija tuntuu osaavan suhtautua autotiellä pyöräilevään. Keskustassa pyöräilee myös lapsia ja nuoria jotka eivät välttämättä tunne autoilijoiden liikennesääntöjä, joten olisi hyvä että heille löytyisi turvallisempi pyöräilypaikka.
Me oululaiset pyöräilemme myös talvella. Pyörätelineet pitäisikin pystyä auraamaan ja pitämään käyttökelpoisina myös talvella, mutta Oulussa se ei tunnu onnistuvan (kuva alhaalla). Jos asiaa ei kaupungilla saada muuten ratkaistua (mallia voisi ottaa yliopiston auratuista pyöräparkeista) niin ratkaisuna voisivat olla katetut pyöräparkit.
Pyörien pysäköinnin keskittäminen keskustan laidoille ihmetyttää minua. Pyöräparkkien pitäisi ehdottomasti olla siellä missä on palvelut ja ihmiset! Minua ei ainakaan haittaisi siististi pysäköidyt pyörät Rotuaarilla.
Jos siis Oulu todella haluaa tavoitella Maailman parhaan talvipyöräilykaupungin mainetta tai ylipäänsä hyvän pyöräilykaupungin, niin ainakin nämä pitää laittaa kuntoon:
– Keskustaan lisää esteettömiä pyöräkaistoja.
– Keskustan läpi kaksi erisuuntaista selkeää pyöräreittiä, esim. Isokatu ja Hallituskatu
– Pyöräkaistat ja kevyenliikenteenväylät merkittävä paremmin, jotta jalankulkijat osaavat kulkea oikein.
– Pyöräparkkeja tarpeeksi sinne missä on palveluita (esim. Rotuaari)
– Katettuja pyöräparkkeja lumen ja sateen varalle.
6 thoughts to “Tavoitteena paras pyöräilykaupunki, osa 2: keskustapyöräily”
Onneksi meillä Oulussa on kattavat pyörätiet ja jopa talvipyöräilyyn kannustava ilmapiiri. Vaaliteemasi keskustapyörälyn parantamisesta ovat hyviä. Mutta haluaisin lisätä yhden uuden näkökulman arkkitehtuurin ja pyöräilyn yhdistämiseen:
Minulla on 2 pyörää. Vaimollani samoin. Asumme toistaiseksi lähellä keskustaa olevassa kaksiossa, jonne muutin vaimoni luo kauempaa ja tajusin, että todellakin – Kyllähän kaupungissa olisi näppärintä pyöräillä, mutta ainakaan keskustan asuntoja ei ole TODELLAKAAN OLE suunniteltu useamman pyörän turvalliseen ja toimivaan varastoimiseen! Onneksemme yhtiössämme on eräs kellari, jossa on vielä tilaa kalliimmankin matkapyörän säilyttämiseen säilyttämiseen sellaiselle, joka sen sinne jaksaa kantaa, mutta ulkovarasto on aivan täynnä, jonka takia suurin osa ihmisten pyöristä on ulkotelineissä ilman kunnon säänsuojaa ja missä niitä jatkuvasti mm. rikotaan tai telineet on sijoitettu niin, että lumityöt tai korkealta katolta tippuva lumi hajottavat pyöriä. Ja tämä on silti suhteellisen uusi ja hyvä yhtiö.
Kun mietin pyöräpaikkojen määriä vs asuntojen määrä niin oletus ilmeisesti on, että joka asunnossa on vain yksi pyörä. Varastointi jousta hirmu hyvin siihen, että ihmiset muuttavat välillä yhteen pieniin asuntoihin, tuovat lisää pyöriä saati että olisi lapsia harrastusvälineineen. Koska harva jaksaa kantaa pyöräänsä kellariimme, tilanne toimii vielä kohdaltamme, mutta olen asunut myös 3 muussa kerrostalossa Oulun alueella, eikä missään niistä ollut lähellekään riittävästi tilaa pyörille, jossa aina edes yhtä ainoaa pyöräänsä vs isokin asunto voisi säilyttää turvallisesti. Vähintään pinnat ja vanteet menevät rikki vääränlaisten ja aivan liian ahtaiden telineiden / varastojen takia. Ainoa asuntotyyppi, jossa tilanne tuntuu toimivan on ilmeisesti sellainen, jossa jokaisella asunnolla on oma lukittava, riittävän suuri varastohuone ulkona ja/tai pihaa, eli rivi/omakotitalo.
Siinäpä siis haastetta tiiviiseen kaupunkisuunnitteluun. Mitä järkeä on rakentaa kovin tiiviisti, jos ihmisillä ei ole mahdollisuutta hankkia useampaa, eri käyttötarkoituksiin sopivaa pyörää säilytysongelmien takia? Jos ihmisillä ei ole tilaa elämänsä tärkeille harrastus/kulkuvälineille? Ei sellainen voi olla koti vaan ainoastaan väliaikainen betonikuutio, josta haluaisi pian pois.
Arkkitehtuurin näkökulmasta kerrostaloissa voisi siis esim. ensimmäinen kerros olla puhtaasti asuntokohtaisia ja riittävän suuria lukittavia, kenties kylmiäkin ulkovälinevarastoja, jonne mahtuu pyörät, vaunut ja kenties pakastinkin. Voisiko kaavoituksessa vaatia, että jos halutaan tiivistä keskustaa niin rakennetaan mieluumin ylöspäin ja tehdään oikeasti riittävän suuret ja kaikkiin elämäntilanteisiin riittävät varastot jokaiselle asunnolle? Kanakopit ja nykyset tavat säilyttää pyöriä ovat vitsi. Sen näkee jo siitä, miten paljon ihmiset säilyttävät parvekkeillaan romua, jos ovan niin onnekkaita, että asuntoon moinen kuuluu. Haluaisin asua lähellä keskustaa, mutta kokemukseni mukaan näitä asuntoja ei valitettavasti useinkaan voi kutsua kodeiksi tilanahtauden ja järkyttävän korkeiden neliöhintojen takia, joten meilläkin on haaveena muuttaa reilusti kauemmas sinne, missä on mahdollisuus omaan pihaan ja omaan elämään. Valitettavasti siinä tilanteessa osasta pyörällä tehtäviä matkoja on luovuttava, mutta toisaalta ei tarvitse rakentaa uutta ja kuluttaa luonnonvaroja vaan tavoitteenamme on pelastaa 150v vanha hirsirakennus suureksi osaksi perinteisin ja kierrätysmateriaalein.
Kiitos erittäin hyvästä kommentista! Nyt jopa hävettää että en huomannut ottaa kirjoituksessani esille juuri tätä ongelmaa, eli pyörien säilytys KOTIpihoilla. Minäkin olen asunut keskustan lähellä tai keskustassa viidessä eri talossa ja vain yhdessä on ollut maantasossa sisätiloissa pyöräsäilytys (joskin sieltä kylläkin varastettiin Helkamani) mutta siis, suurimmassa osassa ei ole kunnollisia säilytysmahdollisuuksia. Edes ulkona.
Selvitin kerran asiaa, voiko asemakaavassa määrätä tietyn alueen pyöräpaikoitukselle (samaan tapaan kuin se määrää autojen pysäköinnin) tai niin, että määrätään järjestettäväksi vähintään 2 pyöräpaikkaa/asunto. Ymmärtääkseni tämä on täysin mahdollista, ainakin Turussa on näin tehty. Siispä myös Oulussa on otettava se lähtökohdaksi kun kaavoitetaan uusia alueita keskustaan tai lähialueille. Muualle ne taitaa luonnistua itsestään.
Olen myös samaa mieltä siitä, että kerrostaloasumista voisi tehdä houkuttelevammaksi juuri ulkoiluvälineiden ja pyöräsäilytyksen osalta. Myös yhteiset tilat, kuten kivat saunatilat vaikka talon parhaalla paikalla, kattoterasseineen olisi minusta kiva, koska se pesisi jo omakotitalon saunan näköaloillaan! Myös pihat pitäisi olla sellaisia, että sieltä betonikuutiosta voisi liikahtaa pihalle lukemaan lehden. Tilasta ei ole puute, ei edes ihan keskustan alueella, kyse on vain siitä mihin se käytetään. Yksi autopaikka vie tilaa 12,5 neliötä.
Oulussahan on aloitettu mitoittamaan tilat paitsi autoillle, myös pyörille. Ainakin Hyöhtyällä Hanhitielle ja Lyötylle Resiina-kortteliin, maakunta-arkiston naapuriin on määrätty sisätiloihin 2 pyöräpaikkaa/asunto.
Onko niin? Mielettömän hyvä juttu, en ollutkaan kuullut siitä! Hyvä Oulu!
Sori unohdin antaa lähteen.
Resiina
http://oulu.ouka.fi/tekninen/Suunnitelmat/Projektikortti.asp?ID=653
Ja sieltä I-merkinnät
Hanhitie (ei ollutkaan kaikki sisälle)
http://oulu.ouka.fi/tekninen/Suunnitelmat/Projektikortti.asp?ID=589
ja sieltä G
Toivottavasti saamme suuntaukselle jatkoa
Olisi tosiaan hienoa, jos keskustassa olis kaksi kunnollista pyörätietä läpi keskustan. Tällä hetkellä ei ole selkeää reittiä jota käyttää, ja keskusta tulee tuntea tarkoin, jotta pyörällä pääsee läpi sujuvasti. Tällä hetkellä lännestä itään pääsee parhaiten Kajaaninkatua, takaisin esim Hallituskatua hieman hankalammin. Pohjois etelä suunta on hankalampi, koska useimmiten tarve on luode-kaakko suuntainen. Jos haluaa edetä nopeasti, kannattaa opetella missä keskustan pyörätiet ovat, ja välttää niitä.
Helpoiten ne pyörätiet saadaan toimiviksi, kunhan vaan kaikki ajavat noita nopeimpia reittejä. Enkä todellakaan tarkoita jalkakäytävällä, vaan ajoradalla.
Kaavoituksessa voisi olla porkkanana että voi korvata autopaikan 3 pyöräpaikalla.