Ahma on Suomessa erittäin uhanalainen laji, mutta silti sitä metsästetään poikkeusluvalla. Useita vuosia ahma oli täysin rauhoitettu laji, mutta vuodesta 2017 on ahman metsästykseen myönnetty poikkeuslupia.
Uhanalaisia lajeja ei pitäisi metsästää, mutta mikä pahempaa, pyyntilupia on myönnetty jopa suojelualueille, joiden suojeluperusteena oleva laji ahma nimenomaan on ollut. Ahmakannan on arvioitu taantuneen alueilla, joille pyyntilupia on myönnetty.
Suurpetokantojen taantuminen voi muuttaa alueellista ekologiaa ja lajistoa dramaattisestikin. Luonnon monimuotoisuus hupenee kiihtyvällä tahdilla. Meidän tulisikin kaikin keinoin suojella uhanalaisia lajeja eikä metsästää niitä.
Tein aiheesta kirjallisen kysymyksen:
Kirjallinen kysymys ahman metsästyksestä
Eduskunnan puhemiehelle,
Luonnon monimuotoisuus hupenee kiihtyvällä tahdilla. Suomessakin joka yhdeksäs laji uhkaa kuolla sukupuuttoon. Meidän tulisikin kaikin keinoin suojella uhanalaisia lajeja. Samaan aikaan monia uhanalaisia lajejamme saa kuitenkin metsästää. Se on uhka näiden lajien ja koko Suomen luonnon tulevaisuudelle.
Yksi metsästettävistä uhanalaisista lajeistamme on ahma. Ahma oli pitkään täysin rauhoitettu, mutta vuodesta 2017 alkaen maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt sen pyytämiseen vuosittain kahdeksan poikkeusluvan kiintiön poronhoitoalueelle.
Kiintiöitä on perusteltu porovahinkojen ehkäisyllä. Kiintiöt on hyödynnetty täysimääräisinä ja yhteensä tähän mennessä on tapettu jo 32 ahmaa. Se on hälyttävän iso määrä ottaen huomioon, että ahmoja arvioidaan olevan Suomessa vain noin 390. Ahma on vuoden 2019 uhanalaisuusarvioinnissa luokiteltu erittäin uhanalaiseksi ja sen uhanalaistumisen syyksi on arvioitu nimenomaan pyynti.
Suomen Riistakeskus on myöntänyt poikkeuslupia ahman pyyntiin myös sellaisilla Natura 2000 -verkostoon kuuluvilla suojelualueilla, joiden suojeluperusteena oleva laji ahma on. Ahman pyynti on siis sallittu alueilla, jotka on perustettu niiden suojelemiseksi.
Viime keväänä korkein hallinto-oikeus linjasi, että Suomen Riistakeskuksen Natura 2000 -alueille myönnetyt ahman poikkeusluvat ovat olleet lain vastaisia, koska niiden myöntämisen yhteydessä ei ole tehty vaikutusarviota siitä, miten pyynti vaikuttaa alueen ahmakantaan.
Viime vuosina ahman poikkeuslupapyynnin ollessa käynnissä ahmakanta on taantunut tunturilapissa. Luken arvioiden mukaan taantuminen johtuu todennäköisesti ahman pyynnistä. Samaan aikaan poronhoitoalueen eteläpuolinen ahmakanta on vahvistunut. Kehityssuunta on erittäin huolestuttava eikä ahmojen pyyntiä poikkeusluvalla tulisi enää sallia, vaan laji olisi rauhoitettava kokonaan.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimiin hallitus ryhtyy ahmakannan elinvoimaisuuden turvaamiseksi?
Helsingissä 27.11.2020
Jenni Pitko vihr.