(Kirjoitus julkaistu Sanomalehti Kalevan mielipidepalstalla 22.10.2013)
Kaleva esitteli Arinan rakennuslupahakemuksen havainnekuvan tulevan
Galleria-korttelin kauppakeskukseksi (Kaleva 17.10). Rakennuslupa näyttää, kuinka meille katuna tutuksi tullut Isokadun pätkä tulisi muuttumaan kauppakeskuksen tuulikaapiksi jos lupa hyväksyttäisiin.
Kaupunginarkkitehdin Jari Heikkilän mukaan hakemus on asemakaavan mukainen. Hänen mukaansa valokate on katto, jossa on valoaukkoja. Hyvänä esimerkkinä hän nostaa Ympäristötalon, jonka katossa on myös aukkoja. Tila on hieno, mutta kyseessä on rehellinen sisätila, ei julkinen katutila.
Oulun historiallinen ruutuasemakaava jakaa keskustan säännöllisiksi umpikortteleiksi ja ainut poikkeama ruutusäännöstä on lähinnä J.A Ehrenströmin ja C.L Engelin 1824 kaavaan piirtämä diagonaalinen Kaupunginoja ja sitä reunustava puistovyöhyke. Jos tällaiseen kahden korttelin yhdistävään, Oulun ruutukaavalle poikkeukselliseen rakennusratkaisuun päädytään, tulisi se tapahtua ainakin demokraattisesti kaupunginvaltuuston kautta, ei kauppaliike Arinan päätöksellä. Kuten Entinen asemakaavapäällikkö Matti Karhula kertoi (Kaleva 18.10) ei kaavaa esitelty silloiselle valtuustolle tällaisena. Visiona oli kevyt, katettu rakenne, joka suojaisi sateelta ja talvella lumen liukkaudelta ja olisi edelleen luonteeltaan katu.
Havainnekuvasta näemme selvästi miten tämä katu on muuttunut rakennukseksi. Valokatteen sijaan tilaa kattaa on umpikatto. Viimeiset julkisen tilan rippeet vie tieto siitä että tila suljetaan yöksi.
Herää kysymys, kuka kaupunkimme keskustan kehitystä ohjaa? Näyttää siltä, että keskustan kehitys on annettu investoijien ja rakentajien käsiin. Kehitys sinänsä tuntuu olevan itsearvo, viis muista arvoista. Arinan ulostulo 100 miljoonan euron kauppakeskusinvestoinnista sai kaupungin hekumoimaan, se palkittiin oululaisen 100 teon joukkoon ennen kuin rakentaminen alkoikaan. Kaupunkikehittämisen tulisi kuitenkin perustua muillekin arvoille kuin rahalle. Kulttuurihistorialliset arvot, kaupunkikuva ja -kulttuuri, viihtyisyys ja päätösenteon demokraattisuus ovat tärkeitä kestävän kaupunkikehittämisen arvoja ja tuovat nekin hyötyjä kansantaloudelle, pitkällä tähtäimellä! Helsingin Guggenheim-museohanke osoitti ohjauksen voiman, kieltäytymällä huonosta tarjouksesta pöytään tuotiin parempi. Onko Oululla tätä rohkeutta?
One thought to “Arinako määrää keskustassa?”
Ruutukaava on talvisessa merenrantakaupungissa vihoviimeinen viimankiihdytys niin, ettei kaupungilla viihdy variskaan. Onneksi joku rakentaa ihmisille suojaisempia ja viihtyisämpiä tiloja, kuin tuuliset kylmät kadut.