Styroksiruuan jakajasta yhteisöllisen ja omaehtoisen asumisen mahdollistajaksi

Tämä kirjoitus on laadittu yhdessä Tuija Pohjolan kanssa ja julkaistu Sanomalehti Kalevan Yläkerta-palstalla 3.10.2016. Oulu on monella mittarilla hyvä paikka elää ikäihmisille. Erityistä kiitosta ikäihmisiltä saa asumisen edullisuus sekä liikuntamahdollisuudet. Tyytyväisyyttä mittasi vuonna 2015 tehty Eurobarometri-kysely. Oululaisista 96-prosenttia oli tyytyväisiä elämäänsä ja 94% prosenttia oli tyytyväisiä kotikaupunkiinsa. Joulukuussa 2015 oululaisista yli 75-vuotiaista ikäihmisistä asui kotona […]

Read more
Linnunlaulu kuuluu kaupunkiin

Hollihaan puistoa uudistetaan paraikaa, mutta samalla sen tulevaisuus näyttää epävarmalta. Puistosta melkein puolet sen pinta-alasta ottamista asun­to­ra­ken­ta­mi­selle on alettu selvittämään. Kaupun­ki­ra­ken­teen laajentamista virkis­ty­sa­lu­eelle perustellaan keskustan asukasmäärän kasvat­ta­mi­sella ja tontin­luo­vu­tuk­sesta saatavilla tuloilla. Koko Hollihaan puisto on juuri kaupun­gin­val­tuuston hyväksymässä ja kuntalaisia laajasti osal­lis­ta­neessa yleiskaavassa merkitty virkis­ty­sa­lu­eeksi. Siksi tämä avaus puiston raken­ta­mi­sesta ihmetyttää suuresti. Vieläpä kun täyden­nys­ra­ken­ta­misen […]

Read more
Toivon politiikkaa

Kaupunginvaltuuston kesäkuinen kokous oli karmea kokemus. Moni kokousta paikanpäällä tai netistä seurannut saattoi yllättyä, kuinka vähän itse asiasta puhuttiin, siis koulutuksesta, olihan kouluverkkouudistus kokouksen tärkein asia. Moni puheenvuoro keskittyi toisten poliitikkojen, virkamiesten tai muun osallisen syyttelyyn ja jopa haukkumiseen sekä kuulijoiden pelotteluun. Minäkin olin yllättynyt, vaikka tiesin puolueiden väliset ja sisäiset välien kiristymiset kouluverkkoasian suhteen. […]

Read more
Oulun tulevaisuus on kaupunkimainen

Oulussa on viime vuosina totuttu rakennuspölyyn, räjähdyksiin ja monenmoisiin rakennustyömaihin. Se on merkki siitä, että Oulussa tapahtuu. Keskeiset alueet ovat asukkaiden ja yritysten näkökulmasta houkuttelevia ja asukasmäärä keskustassakin on ollut jo pitkään nousussa. Keskustassa asuvien lukumäärä on kuitenkin, aika yllättäen, vasta 60-luvun tasolla, joten Euroopan mittakaavalla eniten kasvaneen kaupunkiseudun keskustan tiheydessä on vielä rakentamista. Kaupungistumisen […]

Read more
Kuntarajat elävät yhä vahvoina

Kuntaliitoksia suunniteltaessa tavoitteena on yleensä palveluiden vahvistuminen ja kuntien välisen epäterveen kilpailun vähentäminen. Kun samaa työssäkäyntialuetta olevat kunnat muodostavat yhden kunnan, voidaan yhdyskuntarakennetta kehittää kokonaistaloudellisesti, ilman epäedulliseen kaupunkirakenteeseen johtavaa tonttikilpailua. Yllätyksekseni tämä kilpailu ei kadonnutkaan, vaikka viiden kunnan muodostama uusi Oulu aloitti toimintansa vuonna 2013. Kilpailu siirtyi kaupungin sisälle, vanhoista kuntarajoista yhä tiukasti kiinni pitäen. […]

Read more
Tiivis vai väljä – kumpi on hyvä?

Kolumni Vihreä Lanka lehdessä 23.9.2015 Suomen kaupungit keräävät ihmisiä maaseudulta ja kaupunkeja ympäröiviltä kehiltä. Kaupunkien kasvun ekologisuudesta kannattaa keskustella. Oma kotikuntani Oulu on hyvä esimerkki pienestä suurkaupungista, jossa pientä keskustaa ympäröivät laajat maaseutuvyöhykkeet. Tiivistä kaupunkia ei löydy neliökilometriä laajempaa aluetta. Kaupunki koostuu lähinnä väljistä lähiöistä ja omakotitalovaltaisista haja-asutusalueista. Vihreät pitävät ajatuksesta tiiviistä kaupungista, jossa matkat […]

Read more
Milloin vihapuheesta tuli salonkikelpoista?

Perussuomalaisten kansanedustajan veljeily kansallissosialistien kanssa kuitattiin yksityisajatteluna ja vedottiin kansanedustajan oikeuteen tehdä vapaa-ajallaan mitä haluaa. Juhannuksena eräs kirjailija kirjoitteli häiritseviä ja loukkaavia törkyviestejä raiskauksen kokeneiden naisten tukiyhdistyksen Naisten Linjan Facebook-sivuille. Olen ihmetellyt kuinka vähin äänin varsinkin kansanedustajan natsikytkökset menivät mediassa läpi. Onko yleisesti hyväksyttyä, että kansanedustajan harrastustoimintaan voi kuulua ajattelu, johon liittyy joidenkin kansanosien sulkeminen […]

Read more
Kymmenen syytä tehdä kehitysyhteistyötä

Tämän kirjoituksen on laatinut yhteistyössä Jenni Pitko ja kansanedustaja Satu Haapanen. Teeman tiimoilta järjestettiin keskustelutilaisuus “10 syytä tehdä kehitysyhteistyötä”, johon kirjoitus pohjautuu. 1. Kehitysyhteistyö on muuttanut maailmaa Kaiken kehitysyhteistyön perimmäisenä tarkoituksena on köyhyyden poistaminen. Kehitysyhteistyö onkin muuttanut maailmaa paremmaksi paikaksi monella tapaa. Yhä useampi lapsi on koulussa, ja absoluuttinen köyhyys on vähentynyt noin puoleen: vuonna […]

Read more
Tarvitsemme energiaremontin

Suomi tarvitsee uuden energiastrategian. Uuden energiastrategian täytyy tähdätä vähäpäästöisyyteen, ympäristöystävällisyyteen ja kotimaisen työn luomiseen. Energiaremontilla pyritään vähentämään tuontienergian riippuvuutta. Suomen tulee hypätä vihreän talouden junaan, jonka kyydissä eteenpäin porskuttaa jo moni muu Euroopan maa, kuten Tanska ja Saksa. Jopa Kiina ja Yhdysvallat panostavat paraikaa puhtaaseen energiaan. Suomen pitäisi pyrkiä edelläkävijäksi puhtaiden teknologioiden ja energian osaamisessa […]

Read more
Maailman paras koulu ei synny leikkaamalla

Koulutus on Suomen menestyksen avain. Hyvinvointimme riippuu osaavasta ja koulutetusta kansasta sekä eriarvoisuuden ehkäisemisestä. Tasa-arvoinen koulujärjestelmä vähentää sosiaalisen aseman periytyvyyttä ja auttaa kaventamaan tulo- ja terveyseroja. Leikkaukset koulutuksesta uhkaavat kuitenkin Suomen kilpailukykyä. Viime hallituskaudella kunnilta on leikattu valtionosuuksia, ja nopeat säästöt näkyvät jo kouluissa. Ryhmien kasvattaminen ja sijaisten palkkaamiskiellot vaarantavat oppilaiden lainmukaisen oikeuden saada opetussuunnitelman […]

Read more