Tulin valituksi eduskuntaan keväällä 2019 Oulun vaalipiiristä. Kevään eduskuntavaalit olivat ilmastovaalit, joissa vihreät saivat historiallisen hyvän tuloksen. Vihreitä kansanedustajia on Arkadianmäellä nyt 20 kappaletta.
Toimin eduskunnassa vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtajana. Kuulun maa- ja metsätalousvaliokuntaan ja liikenne- ja viestintävaliokuntaan. Olen varajäsen hallintovaliokunnassa sekä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa. Toimin myös eduskunnan eläinsuojelutyöryhmässä ja olen jäsen Vapon ja Yleisradion hallintoneuvostoissa. Lisäksi olen varajäsen Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnassa.
Täältä voit selata valtiopäivätoimiani eli esimerkiksi hallitukselle osoitettuja suullisia ja kirjallisia kysymyksiä.
Pelastetaan Suomen talvet
Ilmastonmuutos etenee ja se on jo nyt vaikuttanut elinolosuhteisiin myös täällä pohjoisessa, kun eteläiset luontotyypit ovat hivuttautuneet pohjoiseen. Eliölajit siirtyvät pohjoiseen, mutta vastaan tulee Jäämeri ja monen lajin elintila loppuu. Suomessa ilmastonmuutos näkyy sään ääri-ilmiöiden, kuten helteiden ja sateiden lisääntymisenä. Ilmastonmuutos uhkaa lumisia talviamme keskilämpötilan noustessa. Millainen maapallomme on 2100-luvulla, jolloin vielä tänä vuonna syntyvät lapset saattavat elää? Se riippuu meistä.
Suomalaisten hiilijalanjälki on moninkertainen verrattuna esimerkiksi intialaisten hiilijalanjälkeen. Meidän on vähennettävä päästöjämme kunnianhimoisesti. Suomen tulee olla edelläkävijä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Fossiilisten polttoaineiden takarajat on asetettava 2020- ja 2030-luvuille. Metsien ja maaperän hiilinieluja on lisättävä ja pidättäydyttävä hakkuumäärien kasvattamisesta. Toimenpiteitä tarvitaan kaikkialla: teollisuudessa ja ihmisten arjessa, kaupungeissa ja maaseudulla.
Rakennuksissa käytetään lähes 40 prosenttia kaikesta Suomessa kulutettavasta energiasta ja ne aiheuttavat yli 30 prosenttia päästöistä. Liikenne mukaan lukien rakennetun ympäristön osuus päästöistä on yli puolet. Tulevalla vaalikaudella toteutetaan laaja maankäyttö- ja rakennuslain uudistaminen. Tässä työssä on tavoitteeksi asetettava rakennetun ympäristön hiilijalanjäljen pienentäminen. Arkkitehtina koen, että tälle työlle minulla olisi eduskunnassa erityisesti annettavaa.
Kaksoisraide Ylivieska-Oulu-välille pitää toteuttaa kiireisesti ja mahdollistaa alle 4 tunnin junayhteys Oulusta Helsinkiin.
Lue lisää:
Blogi: Miksi Suomen talvet kaipaavat pelastamista?
Blogi: Joukkoliikenne tuo ennenkaikkea elinvoimaa
Blogi: Kaivoslaki on uusittava!
Kitketään köyhyys Suomesta
Hyvinvointiyhteiskunnan onnistumista mitataan sillä, kuinka kohtelemme heikoimmassa asemassa olevia. Minun on vaikea ymmärtää, miten olemme päästäneet asiat Suomessa niin huonoon tilaan, että Suomessa asuvista lapsista jopa noin 160 000:ta uhkaa köyhyys ja siihen liittyvät riskit syrjäytyä.
Jokainen suomalainen lapsi ansaitsee harrastuksen, lämpimät vaatteet ja ravitsevaa ruokaa viikon jokaisena päivänä. Aivan liian monelle lapselle nämä eivät valitettavasti ole itsestäänselvyyksiä. Tärkein keino torjua köyhyyttä on nostaa perusturvan tasoa.
Jokaiselle kansalaiselle maksettava perustulo vähentäisi byrokratiaa, kannustinloukkuja ja helpottaisi työn vastaanottamista. Tulojen kasvaessa se leikkaantuisi pois verotuksen kautta. Tämä olisi inhimillinen, kannustava ja oikeudenmukainen tapa varmistaa minimitoimeentulo kaikille.
Lue lisää:
Blogi: Köyhyys syrjäyttää, ja sen kitkeminen tulee olla seuraavan eduskunnan tärkeimpiä tehtäviä
Pysäytetään eriarvoistuminen
Jokainen lapsi ja nuori ansaitsee samanarvoiset mahdollisuudet elämässään. Oli kyseessä sitten vähävaraisen perheen lapsi, maahanmuuttaja, pohjoissuomalainen tai maaseudun tai kaupunkilähiön kasvatti. Yhteiskunnan tulee tasoittaa taustastamme johtuvia eroja ilmaisen koulutuksen ja hyvinvointipalvelujen kautta. Kenenkään ei pidä joutua pienentämään unelmiaan erilaisten lähtökohtien vuoksi.
Koulutus ja osaaminen on ollut Suomen menestyksen mahdollistaja ja se on vahvuutemme maailman markkinoilla myös jatkossa, jos panostamme siihen riittävästi. Toisen asteen oppimateriaalien tulee olla maksuttomia, eikä koulutus saa jäädä perheen varallisuudesta kiinni.
Alkuperäiskansojen oikeuksia parantavaa ILO 169 -sopimuksen ratifiointia ei saa enää lykätä.
Julkisen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä ei saa altistaa markkinavoimille. Yrityksillä voi olla korkeintaan täydentävä rooli palveluiden tuottamisessa. Jokainen vanhus ja sairas ihminen ansaitsee parasta mahdollista hoitoa. Vammaisten asumispalveluiden kilpailutus pitää lopettaa ja lastensuojeluyksiköiden toiminnan valvontaa parantaa.
Lue lisää:
Blogi: Korkeakouluopiskelijoille työrauha
Lisätään tasa-arvoa
Vaikka Suomea voi pitää monella tavalla tasa-arvon mallimaana, valitettavasti emme ole vielä valmiita yhdenvertaisuuden suhteen. Suomi koostuu monenlaisista vähemmistöistä ja enemmistöistä, ja kaikki ihmiset ovat yhtä arvokkaita. Sukupuolivähemmistöihin kuuluvien itsemääräämisoikeutta loukkaava translaki on uudistettava pian. Rakennetun ympäristön esteettömyys on arvo, josta emme voi tehdä kompromisseja edes normien purkamisen nimissä.
Meidän on suojeltava naisten ja tyttöjen itsemääräämisoikeutta ja tehtävä kaikkemme seksuaalisen väkivallan kitkemiseksi. Suostumuksen puute on lisättävä lakiin raiskaamisen tunnusmerkistöön.
Meidän on autettava niitä, ketkä ovat kaikkein suurimmassa avun tarpeessa. Kehitysyhteistyövarat on nostettava 0,7 %:iin bruttokansantuotteesta, mikä on ollut jo pitkään Suomen tavoite. Haluan, että Suomi kantaa vastuuta tyttöjen kouluttamisessa, naisten voimauttamisessa ja vähemmistöjen oikeuksien ajamisessa kehitysmaissa.
Lue lisää:
Blogi: Tarvitsemme feminististä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa
Blogi: Naistenpäivänä toivomme kukkien sijasta tasa-arvotekoja
Blogi: ILO169 ratifioitava ja saamelaisten oikeudet turvattava