Ilmaston lämpenemisen vaikutukset alkavat tuntua arjessa. Talvi on ollut leuto ja tulevaisuudessa pimeät, lumettomat kadut sekä vetiset hiihtoladut ovat yhä yleisempiä. Suomen keskilämpötila on jo noussut 2,3 astetta, mutta samaan aikaan vähemmälle huomiolle on jäänyt toinen vähintään yhtä viheliäs ympäristöongelma: luonnon monimuotoisuuden väheneminen.

Ihminen on täysin riippuvainen ympäröivästä luonnosta. Eliölajien ja ympäristön muodostamat toimivat ekosysteemit tarjoavat meille puhdasta vettä ja ilmaa sekä maata, jota viljellä. Kun luonnosta häviää lajeja, voivat ihmisen hyödyntämät palvelut vaarantua. Pölyttäjähyönteisten väheneminen on jo johtanut siihen, että joillakin kiinalaisilla omenatarhoilla puut pölytetään käsin.

Myös Suomessa luonto on uhattuna. Joka yhdeksättä suomalaista lajia uhkaa sukupuutto. Suomen hallitus onneksi ottaa luonnon monimuotoisuuden suojelun tosissaan. Tavoitteena on pysäyttää lajikato Suomessa. Hallitus panostaa nyt historiallisen paljon luonnonsuojeluun: noin 100 miljoonaa euroa lisääjä tänä vuonna. Tällä rahalla suojellaan elinympäristöjä ja niissä eläviä lajeja. Rahalla myös palkataan asiantuntijoita tutkimaan ainutlaatuista luontoamme. Vain puolet lajeistamme tunnetaan niin hyvin, että niiden uhanalaisuutta on edes voitu arvioida.

Uhanalaisista lajeistamme kolmannes asuu metsissä. Metsien käyttöä säätelee useampi laki, joista tärkeimpänä metsälaki. Luonnonvarakeskuksen uusimman arvioinnin mukaan vuonna 2014 voimaan tullut metsälaki on heikentänyt metsäluonnon monimuotoisuuden suojelua ja poistanut lain suojan 27 000 hehtaarilta aiemmin erityisen tärkeäksi elinympäristöksi luokiteltua aluetta. Uutinen on järkyttävä ja metsälakia uudistettava pikimmiten, sillä lainsäädännön tehtävä on suojella ja lisätä luonnon monimuotoisuutta – ei vähentää sitä.

Moni suomen yli puolesta miljoonasta metsänomistajasta tekee talousmetsissään luonnonhoitoa vapaaehtoisesti, mutta eivät kaikki. Siksi tarvitaan vahvaa lainsäädäntöä myös talousmetsissä.

Luonto pärjää ilman ihmistä, mutta ihminen ei ilman luontoa. Siksi biodiversiteetti on otettava huomioon kaikessa päätöksenteossa, mikäli haluamme jättää elinkelpoisen planeetan myös tuleville sukupolville. Tarvitsemme ekologisen rakennemuutoksen ja pitkäjänteistä politiikkaa sen toteutumiseksi.

Teksti on julkaistu kolumnina Forum24-lehdessä 23.1.2020.