600 euroa. Se on summa, joka kaikille suomalaisille pitäisi taata: kerran kuussa, verottomana ja vastikkeettomana. Perustulo saattaa monen mielestä kuulostaa utopialta. Mitä hyötyä on jakaa ilmaista rahaa kansalaisille?
Perustulosta tehty kahden vuoden kokeilu kuitenkin osoittaa, että hyötyjä on monia. Vuosina 2017–2018 kaksi tuhatta kokeiluun satunnaisesti valittua suomalaista työtöntä sai hieman alle 600 euroa kuussa. Tämä perustulo maksettiin riippumatta siitä, hakivatko tai saivatko henkilöt näiden vuosien aikana töitä. Tulokset olivat myönteisiä. Ensimmäisenä vuonna lisääntyi hyvinvointi, toisena vuonna työllisyys.
Erityisesti vaikutukset ihmisten hyvinvointiin olivat merkittäviä. Tyytyväisyys omaan elämään parani. Masennus, yksinäisyys ja alakuloisuus taas vähenivät. Perustuloa saaneet myös luottivat toisiin ihmisiin ja yhteiskunnan instituutioihin enemmän, kuin ne, joille perustuloa ei annettu.
Hyvinvoinnin lisääntymisellä on itseisarvonsa, mutta se vähentää myös sosiaali- ja terveysmenoja. Lisäksi perustulo kasvatti työllisyyttä, etenkin lapsiperheissä ja vieraskielisillä. Myös freelancereiden ja luovalla alalla työskentelevien oli perustulon vuoksi helpompi ottaa silpputöitä vastaan. Nykytilanteessa työn vastaanottaminen ei ole aina kannattavaa, koska se laskee tukia.
Perustulo siis kannustaa ottamaan vastaan töitä sekä lisää hyvinvointia. Itse asiassa perustulon potentiaali on vielä tutkimuksen osoittamia tuloksia laajempi. Edellisen hallitus nimittäin otti kokeilun aikana käyttöön aktiivimallin, joka vaikeuttaa tulosten tulkintaa. Lisäksi kokeilussa perustuloa saivat vain työttömät, mutta jos perustulo maksettaisiin kaikille, siitä hyötyisivät myös esimerkiksi yrittäjät ja vailla opiskelupaikkaa olevat nuoret.
Perustulo on kriisin kestävä sosiaaliturvan muoto. Se maksetaan automaattisesti ilman hakemusbyrokratiaa ja siihen liittyvää viivettä. Koronapandemia on osoittanut, että tämä on tärkeää. Kela on joutunut valtavan hakemustulvan alle, kun työttömien määrä on kasvanut.
Kriisi onkin osoittanut sosiaaliturvajärjestelmämme heikkoudet. Suomi on siksi kriisin keskellä joutunut paikkaamaan järjestelmän puutteita. Samalla olemme ottaneet askelia kohti perustuloa. Yrittäjille on alettu maksaa työttömyysturvaa, opintotuen vastikkeellisuutta on höllennetty ja työttömyysturvan omavastuu on poistettu.
On selvää, että seuraavan kriisin iskiessä meidän on oltava valmiimpia. Vihreät on johdonmukaisesti vaatinut sosiaaliturvajärjestelmän uudistusta. Me uskomme siihen, että porkkana toimii keppiä paremmin. Vaikka koronavirus on vielä läsnä yhteiskunnassa, on meidän alettava valmistautua tulevaan. Siksi Suomessa on otettava käyttöön perustulo, joka turvaa kaikkien toimeentulon, kaikissa elämäntilanteissa.
Teksti on julkaistu kolumnina Kalevan paikallislehdissä 20.5.2020.