Luonnon monimuotoisuus häviää maapallolta ennätyksellistä vauhtia. Maailmassa kuolee laskennallisesti sukupuuttoon 200 lajia joka päivä. Kyllä, luit oikein. Ei joka vuosi tai kuukausi, vaan joka päivä.

Suomessa luonnonsuojelun lippulaivalajiksi on noussut saimaannorppa. Harva kuitenkaan tietää, että Saimaalla asuu vieläkin uhanalaisempia eläimiä.

Saimaalla tavattava järvilohi ja saimaannieriä ovat norppaakin harvinaisempia. Kuten saimaannorppa, ne jäivät jääkauden jälkeen loukkuun Saimaalle ja ovat kehittyneet sukulaislajeistaan poikkeaviksi. 

Järvilohi ja saimaannieriä eivät ole ainoita kalalajejamme, joita uhkaa sukupuutto. Erityisessä ahdingossa ovat vaelluskalat, joihin kuuluu järvilohen ja nieriän lisäksi muun muassa Itämeren lohi.

Ennen Itämeren lohi nousi Itämerellä kutemaan noin kahteen sataan jokeen. Nykyisin se pääsee nousemaan vain 30-40 jokeen. Suomessa laji lisääntyy luontaisesti enää kahdessa joessa: Tornionjoessa ja Simojoessa.

Syy vaelluskalojen ahdinkoon on ihminen. Olemme valjastaneet joet vesivoiman tuotantoon. Padot ja turbiinit ovat katkaisseet kalojen ikiaikaiset vaellusreitit. 

On vesivoimassa hyvääkin: se tuottaa puhdasta ja uusiutuvaa sähköä. Energiantuotannon hinta on kuitenkin liian kova. Vesivoimaa pitäisi tuottaa siten, että vaelluskalojen elinolot turvattaisiin. Se on mahdollista, kun voimaloiden yhteyteen rakennetaan toimivia kalateitä. Ne ovat vaelluskalojen omia reittejä, eräänlaisia kiertoteitä, joita pitkin kalat voivat ohittaa voimalat.

Hallituksessa käytämme tulevina vuosina yhdeksän miljoonaa euroa kalojen vaellusesteiden purkamiseen, kalateiden rakentamiseen ja vaelluskalojen lisääntymisalueiden kunnostamiseen. Syksyllä aukeaa myös erillinen rahoitushaku, jossa kuka tahansa, vaikkapa paikallinen vesiensuojeluyhdistys, voi hakea rahoitusta oman lähipuron tai muun vesistön kunnostamiseen.

Suurin vastuu vaelluskalojen tilan parantamisesta pitäisi kuitenkin olla haitan aiheuttajilla eli voimayhtiöillä. Yritykset on saatettava vastuuseen, ja toimivien kalateiden rakentamisesta on tehtävä niille nykyistä velvoittavampaa. Uusien vaellusesteiden rakentaminen on lopetettava kokonaan.

Kun pidämme yhdessä hyvää huolta kalakannoistamme, ne säilyvät vielä tulevienkin sukupolvien ihailtavaksi ja nautittavaksi.

Kirjoitus on julkaistu alunperin kolumnina Forum24-lehdessä 29.7.2020.