Opiskelijoilta on leikattu kuluvalla hallituskaudella kaikista rankimmin. Opintotuen tasoa on laskettu ja indeksisidonnaisuus poistettu, joka pitkässä juoksussa laskee opintotuen tasoa edelleen. Opiskelijoiden odotetaan elävän velaksi, mikä on kohtuutonta mille tahansa ihmisjoukolle. Opiskelijoita odottaa valmistumisen jälkeen usein repaleinen työelämä ja epävarma toimeentulo. Jos velan ottaminen ei houkuta, pakottaa riittämätön opintotuki opiskelijan ilta- ja viikonlopputöihin. Vaikka työkokemus on aina positiivinen asia, on opiskelu jo itsessään työtä. Työskentely usein myös hidastaa valmistumista.
Epävarman ja niukan toimeentulon lisäksi opiskelijoita kuormittavat monet muutkin asiat. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen perusteella 30 %:lla opiskelijoista oli psyykkisiä vaikeuksia. Mielenterveysseulan mukaan opiskelijoista joka kolmas koki runsaasti stressiä. Tämä on todella huolestuttavaa.
Mielenterveyspalveluiden saatavuudessa on suuria alueellisia eroja ja jonot voivat olla kuukausien pituisia. Tarvitsemme nopeampia palveluita, joiden saamiseksi ei tarvita paksua lompakkoa. Kannatan lakialoitetta terapiatakuusta.
Uupumiselle voi löytää syitä myös korkeakoulujen rahoitusmallista. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoituksesta suurin yksittäinen osuus koostuu suoritettujen tutkintojen määrästä. Lisäksi yliopistoja on palkittu niistä opiskelijoista, jotka suorittavat vähintään 55 opintopistettä vuodessa. Vaikka tämä 55 opintopisteen tavoite onkin poistumassa uudesta rahoitusmallista, on kiire ja paine sisäänkirjoitettu myös uuteen malliin. Tuleeko tällä tavalla parhaita mahdollisia ammattilaisia työelämän tarpeisiin tai motivoituneita tutkijoita? Epäilen.
Opintotuki tarvitsee tasokorotuksen
Opintotukeen on tehtävä tulevalla vaalikaudella tasokorotus. Kannatan 100 euron korotusta, jota ajavat mm. Suomen ylioppilaskuntien liitto ja Suomen ammattikorkeakouluopiskelijoiden liitto. Ongelmia opintotuessa ovat myös jatkuvat kiristykset ja muutokset tuen saamiseksi. Opiskelijat tarvitsevat työrauhan, mutta opintotuki on liian usein politiikan pelinappula. Tulevalla vaalikaudella on valmisteltava sosiaaliturvan uudistus, jossa myös opiskelijoiden on oltava mukana. Köyhyys on poistettava Suomesta ja se koskee myös opiskeluaikaa.
Edellisen opintotuen muutoksen yhteydessä tehty asumistuen muutos opiskelijan asumistuesta yleiseen asumistukeen tiputti jopa yli 40 000 opiskelijaa asumistuen ulkopuolelle samalla kun opintotuen tasoa tiputettiin. Tämä heikensi niiden opiskelijoiden asemaa, jonka kanssa samassa taloudessa asuu työssäkäyvä ihminen. Siirtyminen yleiseen asumistuen piiriin oli hyvä asia, mutta jos tämä johtaa siihen, että kimppa-asumisen sijaan siirrytään yhä enemmän yksinasumiseen, ei se ole kestävä kehityssuunta kun kasvukeskuksissa on jo nyt pula yksiöistä.
Opiskelijat ovat tämän yhteiskunnan tulevaisuuden kulmakivi. Opiskelijoita on kohdeltava hyvin, heitä ei kannata uuvuttaa. Tarvitsemme enemmän opiskelijoiden tilannetta ymmärtäviä päättäjiä, joilla on rohkeutta puuttua epäkohtiin ja perua huonot päätökset. Opiskelijat ansaitsevat työrauhan, he ovat tulevaisuuden tekijöitä.
Opiskelijavaikuttaminen sydäntä lähellä
Olin itse mukana opiskelijapolitiikassa yliopistoaikoinani. Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa ajoimme Oulun yliopiston ylioppilaskunnassa opintotuen sitomista indeksiin. Opintotuen reaaliarvon aleneminen oli todellinen huoli, joka nakersi vuosi vuodelta opiskelijan toimeentuloa. Nyt haasteet ovat vielä suurempia, toivon, että voin olla eduskunnassa tekemässä töitä opiskelijan paremman elämän eteen.
Opiskelijoiden työrauha turvataan näillä keinoilla:
- Korottamalla opintotuen tasoa 100 eurolla ja sitomalla opintotuki indeksiin
- Rahoitusmallissa vapautta yliopistoille
- Mielenterveyspalveluihin terapiatakuu
- Korkeakoulujen indeksijäädytys on poistettava
