Tutkijoille koronaviruksen aiheuttama pandemia ei tullut yllätyksenä. Oli vain ajan kysymys, milloin sika- ja lintuinfluenssan jatkoksi ilmestyy uusi tauti. Nyt koronaviruksen saavuttua sen taltuttamiseksi työskentelee tällä hetkellä lääke-, yhteiskunta-, luonnon- ja taloustieteiden tutkijat ympäri maailmaa. Ilman heitä emme tästä kriisistä selviä, sillä emme osaisi valita parhaita keinoja.
Laadukas ja vapaa tutkimus on yhteiskuntamme kulmakivi. Koronakriisissä tutkijat ovat kultaakin kalliimpia. Avainasemassa ovat lääke- ja terveystieteen tutkijat, matemaatikot, tilastotieteilijät sekä epidemiologit. He tekevät pitkää päivää ennustaen pandemian kulkua ja terveydenhuollon kapasiteetin riittävyyttä.
Akuutin ihmishenkien pelastamisen lisäksi on välttämätöntä kehittää virusta vastaan rokote. Sitä varten tarvitsemme kuitenkin virologeja, koska itse SARS-CoV-2 -viruksesta ei vielä tiedetä kaikkea. Vaikka viruksen koko DNA sekvensoitiin eli luettiin ennätysajassa, on siitä vielä matkaa rokotteen kehittämiseen. Rokotetta varten on saatava selville viruksen kuoren proteiinien rakenne.
Kriisi ei ole kuitenkaan ainoastaan luonnontieteellinen. Kyse on myös yhteiskunnallisesta, taloudellisesta ja henkisestä muutoksesta. Taudin leviämisen estämiseksi on rajoitettava ihmisten perusoikeuksia. Oikeustieteilijöiden asiantuntemuksella on ollut suuri rooli valmiuslain käyttöönotossa.
Etätöihin- ja kouluun siirtyminen ei olisi onnistunut ilman teknologiatutkimuksen tuottamia sovelluksia ja kasvatustieteilijöiden osaamista. Suomen opettajakunta on globaalisti hyvin korkeakoulutettua. Sen ansiosta heillä on kykyä hyödyntää pedagogista osaamistaan tehokkaasti myös poikkeustilanteessa.
Kriisistä selviämiseksi tarvitsemme talous- ja yhteiskuntatieteilijöitä. Miten yrityksiä ja työntekijöitä voidaan auttaa kriisin yli? Miten talous saadaan palautettua kestävän kasvun uralle? Miten saamme pidettyä kiinni ilmasto- ja ympäristötavoitteista?
Aikanaan, kun kriisistä on selvitty, analysoidaan, millaisia vaikutuksia maailmanlaajuisella pandemialla oli ihmisten ajatusmaailmaan, taiteeseen ja kulttuuriin. On mielenkiintoista nähdä, muuttuuko suhteemme toisiin ihmisiin tai ympäristöön.
Innovaatiot ja kestävät ratkaisut syntyvät aina perustutkimuksen pohjalta. On valitettavaa, että viime hallituskaudella ajettiin alas tieteellisen tutkimuksen rahoitusta. Esimerkiksi koronakriisin keskelle joutuneen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rahoitusta pienennettiin, minkä seurauksena laitos irtisanoi tutkijoita ja lääkäreitä. On mahdoton ajatus, että voisimme huutaa tutkijoita apuun hädän hetkellä jos heidän työnsä edellytykset on ensin ajettu alas. Siitä huolimatta tutkijat ovat tietenkin valmiita auttamaan parhaansa mukaan. Kiitos siitä!
Koronakriisin seurauksena onkin toivottavasti tieteen ja tutkimuksen kunnianpalautus. Poikkeusolot ovat osoittaneet, että monimutkaisten ongelmien ratkaisemiseen tarvitaan kaikkia tieteenaloja. Eläköön monialainen tiede ja tutkimus!
Auta tutkijoita! Omia kokemuksiaan koronaviruspandemiasta voi kirjoittaa Suomalaisen kirjallisuuden seuralle, joka taltio vastaukset arkistoihinsa tutkijoiden käytettäväksi.