Oulussa on viime vuosina totuttu rakennuspölyyn, räjähdyksiin ja monenmoisiin rakennustyömaihin. Se on merkki siitä, että Oulussa tapahtuu. Keskeiset alueet ovat asukkaiden ja yritysten näkökulmasta houkuttelevia ja asukasmäärä keskustassakin on ollut jo pitkään nousussa.
Keskustassa asuvien lukumäärä on kuitenkin, aika yllättäen, vasta 60-luvun tasolla, joten Euroopan mittakaavalla eniten kasvaneen kaupunkiseudun keskustan tiheydessä on vielä rakentamista. Kaupungistumisen trendi on globaali, se miten Oulu ottaa keskustaan pyrkivät asukkaat ja toimijat haltuun, määrittää pitkälti onnistumisemme kaupunkien välisessä kilpailussa yrityksistä ja osaajista pitkälle tulevaisuuteen.
Kaupunginvaltuusto käsittelee uuden Oulun yleiskaavaa. Yleiskaava ottaa suuren harppauksen tiiviimmän, vireämmän ja kaupunkimaisemman Oulun rakentamisessa. Se mahdollistaa muun muassa sisääntuloväylien bulevardisoimisen, kuten Kemintien pilottialueen kehittämisprojekti, johon toteuttajakin on jo löytynyt.
Bulevardit kaupungin sisääntuloväylillä ja keskeisten alueiden täydennysrakentaminen mahdollistaa unelman Oulun ratikasta. Tampere, joka oma ratikkansa vihdoin saa, on kehittänyt joukkoliikennettä tukevaa kaupunkirakentamista jo pitkään.
Ihmisten kasaantuessa tiiviimmin seuraa monenlaista hyötyä. Palvelut paranee, yritykset menestyy ja autoriippuvaisuus vähenee. Pienhiukkasten vähentyessä ja kävely- ja pyöräilyolosuhteiden parantuessa saadaan sote-menoihinkin helpotusta. Urbaani elämä houkuttelee tulevaisuuden osaajia, tämän päivän nuoria, joita tarvitaan uusien yritysten perustamisessa ja huoltosuhteen säilyttämisessä terveenä. Tiiviissä kaupungissa on pöhinää: elämyksellistä kaupunkikulttuuria, kesäiltojen ulkoilmakeikkoja, monipuolisia taidenäyttelyitä, ketterää kansalaistoimintaa, piristäviä pop-up-putiikkeja, teemabrunsseja sunnuntaisin ja aamuun asti auki olevia yökerhoja.
Tiivistymisen tiimellyksessä on muistettava kaupunkipuistojen tärkeys. Puistoihin rakentaminen olisikin lyhytnäköistä kaupunkikehittämistä, jossa pikavoitot kostautuvat houkuttelevuuden vähenemisenä ja vähemmän terveinä asukkaina. Tiivistäminen kannattaakin aloittaa katujen bulevardisoinnista, parkkipaikkakentistä ja olemassa olevia rakennuksia korottamalla ja kortteleita täydentämällä. Täydennysrakentamisen edellytys on kaavoituksen ja rakennusvalvonnan joustaminen autopaikkanormeissa. Myös lisääntyvät kävelijät ja pyöräilijät tarvitsevat tilaa, yleiskaava mahdollistaa pikapyöräteiden rakentamisen. Kävelykeskustan laajentamiseen tarvitaan vain poliittista tahtoa.
En malta odottaa, miltä Oulu näyttää Yleiskaavan tavoitevuonna 2050!
Kirjoitus on julkaistu Forum24-lehden vieraskolumnina 20.4.2016