Jätimme Tiina Elon kanssa hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa esitämme valtakunnallisen pyöräbaanaverkoston rakentamista Suomeen. Koronakriisin vaatima taloudellinen elvytys on tehtävä ilmaston kannalta kestävästi. Nyt onkin oikea aika panostaa pyöräilyhankkeisiin!
Valtakunnallista pyöräbaanaverkostoa on esittänyt myös Pyöräliitto. Verkosto koostuisi kuntien ja valtion ylläpitämistä laadukkaista pyöräreiteistä. Verkosto palvelisi pyörällä tapahtuvaa työ- ja asiointiliikennettä, matkailua ja virkistystä niin lyhyillä kuin pidemmilläkin matkoilla esimerkiksi kaupunkien ja taajamien välillä.
Pyöräbaanaverkosto nitoisi Suomen pyöräreitit yhdeksi kokonaisuudeksi ja mahdollistaisi niiden suunnitelmallisen kehittämisen. Verkoston rakentaminen loisi työpaikkoja laajalti eri puolelle maata.
Unelma valtakunnallisesta pyöräbaanaverkostosta on ollut olemassa jo pitkään – nyt on oikea aika ryhtyä toimeen sen toteuttamiseksi!
Lue kysymys kokonaisuudessaan tästä:
Kirjallinen kysymys valtakunnallisen pyöräbaanaverkoston suunnittelusta ja toteutuksesta
Eduskunnan puhemiehelle
Hallituksen tavoitteena on lisätä jalankulun ja pyöräilyn määrää vuoteen 2030 mennessä 30 prosentilla verrattuna vuoteen 2018 sekä samalla parantaa kävelyn ja pyöräilyn turvallisuutta. Toteutuessaan tavoite vähentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä ja hillitsee ilmastonmuutosta. Myös melu, liikenneruuhkat ja ilmansaasteet vähenevät, mikä parantaa ympäristön viihtyisyyttä.
Lihasvoimin suoritettu liikkuminen kohentaa lisäksi fyysistä terveyttä ja vähentää sosiaali- ja terveysmenoja. Kävelyn ja pyöräilyn lisäämisen arvioidaan parantavan liikenneturvallisuutta sekä edistävän kansanterveyttä niin paljon, että toteutuessaan tavoite tuottaisi valtiolle jopa miljardien eurojen säästöt.
Pyöräily on nykyisin yhä useamman ulottuvilla, sillä varusteet ovat parantuneet ja esimerkiksi sähköpyöräily mahdollistaa myös pidempien matkojen taittamisen pyörällä. Pyöräily ei kuitenkaan lisäänny ilman laadukasta pyöräilyinfrastruktuuria, joka on rakenteeltaan turvallinen, miellyttävä, sujuva sekä kokonaisuutena kilpailukykyinen muihin liikkumisen muotoihin nähden. Tällä hetkellä Suomen pyöräreittien laatutaso ei vastaa niihin kohdistuvia vaatimuksia pyöräilyn lisäämisestä kuin paikoitellen.
Monet kunnat ja kaupungit ovatkin aloittaneet omien pyörätieverkostojen kehittämisen ja valtioneuvosto on vuonna 2018 hyväksynyt valtion ylläpitämän pyörätieverkon parantamisen osana kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmaa. Väyläviraston tänä vuonna julkaisema kartoitus pyöräteiden toiminnallisesta luokittelusta Suomessa paljastaa kuitenkin, että pyörätieverkoston suunnittelu on hyvin eritasoista eri puolilla maata.
Onkin välttämätöntä, että valtio alkaa suunnitella Suomen pyöräilyinfrastruktuurin parantamista kokonaisuutena. Valtion ja kuntien hankkeet on toteutettava siten, että saadaan aikaan yhtenäinen ja laadukas valtakunnallinen pyöräbaanaverkosto.
Valtakunnallinen pyöräbaanaverkosto olisi yhtenäinen ja laadukas pyöräreittien verkosto, joka nitoisi Suomen pyöräreitit yhdeksi kokonaisuudeksi. Verkosto koostuisi valtion ja kuntien ylläpitämistä laadukkaista pyöräreiteistä, jotka palvelisivat pyörällä tapahtuvaa työ- ja asiointiliikennettä, matkailua sekä virkistystä niin lyhyillä kuin myös pidemmillä matkoilla esimerkiksi kaupunkien ja taajamien välillä. Laadukas ja kattava pyöräbaanaverkosto luotaisiin olemassa olevien pyöräreittien laatua parantamalla sekä niitä suunnitelmallisesti laajentamalla.
Suunnitelma pyöräbaanaverkostosta antaisi kokonaiskuvan Suomen pyöräreittien nykytilasta ja kehittämistarpeista. Väyläviraston kartoitus pyöräteiden toiminnallisesta luokittelusta on askel oikeaan suuntaan ja se paljastaakin, että valtion pyörätieverkossa on 500 km uusia yhteystarpeita. Niiden paikkaamiseksi on ryhdyttävä toimeen.
Hallitus on päättänyt, että koronaviruksen aiheuttaman taloudellisen kriisin elvytystoimet tehdään linjassa hallituksen ilmastotavoitteiden kanssa. Nyt olisikin oikea hetki aloittaa pyöräilyä edistävän, liikenteen päästöjä vähentävän ja työllisyyttä eri puolella maata luovan valtakunnallisen pyöräbaanaverkoston suunnittelu ja toteutus.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Milloin valtakunnallisen pyöräbaanaverkoston suunnittelu ja toteutus aloitetaan?
Helsingissä 6.5.2020
Jenni Pitko vihr.
Tiina Elo vihr.