Minulta kysyttiin, mitä tarkoitan rakenteellisilla uudistuksilla, joita tarjoan pariinkin otteeseen ratkaisuksi YLEn vaaligallerian videollani muun muassa kysymyksiin, mistä leikkaisin tai ketä irtisanoisin.
Katso video täältä: Yle vaaligalleria: Jenni Pitko
Vastaan videolla, että varsinaisesti en usko, että meidän täytyy leikata menoja tai irtisanoa ihmisiä vaan rakenteellisin uudistuksin sopeuttaa taloutta ja tehostaa palveluita ja lisätä tuottavuutta. Rakenteellisilla uudistuksilla tarkoitan yhteiskunnan rakenteiden muuttamista niin, että työn tuottavuus paranee ja työn vastaanottaminen olisi aina kannattavaa. Rakenteelliset uudistukset tähtäävät talouden tasapainottamiseen työtä, tehokkuutta ja kasvua lisäämällä, ei leikkaamalla.
Suomessa on tulossa merkittävä kestävyysvaje kun työllisten osuus väestöstä vähenee. Jotta huoltosuhde pysyy riittävällä tasolla niin, että työssäkäyviä on tarpeeksi rahoittamaan julkisia palveluita tulee työuria pidentää. Työuria voidaan pidentää loppupäästä, mutta tärkeintä on huomioida keskivaiheet ja parantaa työhyvinvointia niin, että nykyistä useampi pystyisi jatkamaan työuria edes nykyiseen eläkeikään saakka. Työurien esteitä pitää purkaa mahdollistamalla esimerkiksi pienten lasten äideille joustava työhön siirtyminen ja työelämän ja perheen yhdistäminen. Työväestöä saadaan lisää lisäämällä maahanmuuttoa ja erityisesti työperäistä maahanmuuttoa pitäisikin joustavoittaa.
Sosiaaliturvaa tulee uudistaa kaikkia rakenteita myöten niin, että työn tekemisen kannattavuus paranee ja työmarkkinoille pääsy helpottuu. Nykyinen sosiaaliturva pakottaa kannustinloukkujen vuoksi sosiaaliturvan varassa olevat joutilaisuuteen. Työtä ei kannata ottaa vastaan, sillä se tietää tuen menettämistä ja byrokratiaa. Siirtymällä perustuloon parannettaisiin kaikkein köyhimpien sosiaaliturvaa, poistettaisiin kannustinloukkuja ja selkiytettäisiin tukiviidakkoa.
Suomeen tarvitaan uusia kasvualoja. Myös siksi päästövähennystavoitteet kannattaa asettaa korkealle ja panostaa puhtaaseen teknologiaan, biotalouteen, uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen. Uusien vihreiden kasvuyritysten ja työpaikkojen nousu on osa talouden ja tuotannon rakennemuutosta, joka on jo maailmalla menossa. Suomen pitää olla tässä kehityksessä mukana ja pyrkiä sen kärkeen, sillä osaamista meillä jo on.
Menneen hallituksen tärkein tehtävä oli tehdä rakenneuudistuksia sote-palveluissa. Työ jäi kesken, mutta jatkunee seuraavan hallituksen työnä. Toivottavasti jatkuu, sillä rakenteelliset uudistukset turvaavat peruspalvelut ilman kipeitä leikkauksia. Palvelurakenteen uudistamisella pitää pyrkiä säästöihin palveluketjuja lyhentämällä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus pitää toteuttaa niin, että kansalaisten terveys ja palvelut paranee. On varmistettava riittävän suuret väestöpohjat ja ennaltaehkäisevä ote koko palveluketjussa. Säästöjä syntyy myös hallinnon karsimisesta sosiaali- ja terveyspalvelujen ja perus- ja erikoissairaanhoidon integraation myötä. Yksi varteenotettava vaihtoehto on maakuntamalli, jossa maakuntavaltuusto valittaisiin suorilla vaaleilla ja jossa maakunnille tulisi verotusoikeus.
Rakenteellisiksi uudistuksiksi on joskus puettu myös leikkauksia. Edellisen hallituksen toiselle asteelle kaavaillut “rakenneuudistukset” oli tosiasiassa vain koulutukseen ja kouluverkkoon kohdistuvia leikkauksia, joita ei voi hyväksyä.
Leikkauspolitiikka uhkaa Suomen ja Euroopan kestävää kasvua. Leikkausten sosiaalisia vaikutuksia ei yleensä tutkita ja sitä kautta ne saattavat lisätä myöhemmin kustannuksia esimerkiksi kasvavat sosiaalipalveluiden myötä. Laman aikaan lainojen korot ovat matalilla ja julkisilla investoinneilla tuetaan työpaikkojen syntymistä yksityiselle sektorille ja sitä kautta talouskasvua. Esimerkiksi raidehankkeet ja homekoulujen korjaaminen lisää sekä työpaikkoja että parantaa elämänlaatua ja tuo talouskasvua. Taloutta tulee tasapainottaa pitkällä aikavälillä. Lyhyellä aikavälillä tulee keskittyä työn ja kysynnän luomiseen.