Planeetan ja luonnon hyvinvoinnin merkitystä ihmiselämälle ei voi koskaan korostaa liikaa. Tässä budjettiesityksessä otetaan merkittävä harppaus elinkelpoisen planeetan suojelemiseksi ja ihmiselämän ja ihmiskunnan kukoistuksen edellytyksien turvaamiseksi.

Budjettiesityksessä panostetaan luonnonsuojeluun 100 miljoonaan aiempaa enemmän. Sata miljoonaa, jotka eivät tule hetkeäkään liian aikaisin. Ilmaston kannalta metsät ja maaperät ovat kriittisen tärkeässä roolissa hiilen sitojina, budjetissa panostetaan myös tähän. 

Näillä rahoilla tehdään todella tärkeää työtä: 

  • ennalistetaan soita ja muita luontotyyppejä 

  • perustetaan uusia luonnonsuojelualueita

  • suojellaan vanhoja metsiä

  • vahvistetaan ympäristöhallintoa

  • Pidetään yllä kansallispuistojemme rakenteita

  • Leikataan ympäristölle haitallisia tukia

  • Tuetaan ympäristöystävällisempää energiaa ja energiaremontteja

  • Ja edistetään ekologista liikkumista

Panostukset ympäristön ja luonnon suojeluun eivät ole mitään enempää tai vähempää kuin kohtalonkysymys. Etenkään enää, tänä aikana ei ole varaa ajatella, että ympäristöpolitiikka ja luonnonsuojelu ovat jokin erillinen, oma kokonaisuutensa. Luonnon monimuotoisuus ja ympäristön hyvinvointi liittyy väistämättä kaikkeen. 

Ilman hyvinvoivaa maapalloa ei ole lopulta ihmiskuntaa. Ilman mehiläisiä ja muita pölyttäjiä meillä ei ole ruoantuotantoa eikä lopulta ruokaa. Ääri-ilmiöiden lisääntyessä ei ole enää samoissa määrin turvallisia asuinseutuja. Ilman monimuotoisia luontotyyppejä meillä on vähemmän elinkelpoisia asuinseutuja. Sen sijaan on lisääntyviä aavikoita ja pelkistyviä, asuinkelvottomia ympäristöjä. Jos ympäristöjen pilaantuminen, lajien kato ja maapallon kurjistuminen jatkuu, ei ole enää lopulta taloutta, yhteiskuntaa tai sivilisaatiota.

Luonto on rajattoman monimutkainen joukko keskinäisriippuvuuksia ja takaisinkytkentöjä. Muutokset voivat saada aikaan uusia, odottamattomia muutoksia. Esimerkiksi mainittu mehiläisten väheneminen johtaa luonnon monimuotoisuuden kapenemiseen, sillä paitsi viljelyskasvit myös villit kasvit ovat riippuvaisia pölyttäjien läsnäolosta. Elinympäristöjen häviäminen ja luonnon monimuotoisuuden kapeneminen ovat puolestaan keskeinen pölyttäjiä uhkaava tekijä.

Meidän on tehtävä kaikkemme, jotta tuhoisat kehityssuunnat saadaan pysäytettyä. Siksi on tärkeää ja arvokasta, että tämä budjetti tuo mukanaan merkittäviä luonnonsuojelun panostuksia.  Luonnon monimuotoisuuden hupeneminen ei ole vain sademetsien ongelma. Myös Suomessa metsäluonnon väheneminen on johtanut monien tuttujen kotoperäisten lajien harvenemiseen ja uhanalaistumiseen.

Samaan aikaan ilmaston lämpeneminen tuo maahamme uusia lajeja ja siirtää tuttuja lajeja uusille seuduille ja ajaa ne ahtaammalle. Muutokset lumihangissa vaikeuttaa pesimistä jo nyt. Pohjoisen lajeilla vastaan tulee Jäämeri. 

Ilmaston lämpenemisen ja lajien kadolla on myös kohtalonyhteys, joka kulkee molempiin suuntin. Tämä kierre on aiheutunut ihmisen toiminnasta ja vain määrätietoisilla toimilla sitä voidaan hidastaa ja katkaista.