Suo on kenties maailman suomalaisin maisema. Jopa kolmannes maamme pinta-alasta on suota. Ovatpa jotkut jopa esittäneet, että Suomi on saanut nimensäkin tämän ainutlaatuisen ekosysteemin mukaan.
Suolla kävellessä jalkojen alla hyllyy metrien paksuinen sammal- ja turvematto, nenässä tuoksuu voimakkaasti suopursu ja ympärillä aukeaa avara maisema. Suot ovat koti lukemattomalle määrälle eliölajeja. Monelle tuttuja ovat keväisen konsertin kajauttavat kurjet ja laulujoutsenet sekä herkulliset hillat ja karpalot. Kun kumartuu ja katsoo tarkemmin, huomaa, että suo on koti myös lukemattomalle määrälle pieniä sammalia, sieniä ja hyönteisiä.
Suoluontomme on kuitenkin uhattuna. Alkuperäisestä suopinta-alasta jopa puolet on kuivatettu ojittamalla. Soita on muutettu talousmetsiksi, raivattu pelloiksi ja tuhottu turvetuotannolla. Puolet Suomen suoluontotyypeistä ja noin 250 suolla elävää lajia on uhanalaisia.
Nykyinen hallitus on ottanut tilanteen vakavasti ja soidensuojelu etenee vihdoin. Kokonaisuudessaan hallitus on nostanut luonnonsuojelun vuosittaista rahoitusta historiallisen paljon, 100 miljoonaa euroa. Siitä iso osa käytetään luonnontilaisten soiden suojeluun sekä tuhottujen soiden ennallistamiseen.
Hallituksen uuden Helmi-elinympäristöohjelman tavoitteena on suojella 20 000 hehtaaria soita vuoden 2023 loppuun mennessä. Ensimmäisen puolen vuoden aikana suojelun piiriin on lisätty jo yli 1000 hehtaaria soita.
Iloisia suojelu-uutisia kuuluukin nyt eri puolilta maata. Viimeksi huhtikuussa valtio osti liki 400 hehtaaria arvokasta suota suojeluun Oulun itäpuolella Pudasjärven Sarvisuolta. Alueen luonto on poikkeuksellisen kaunista ja siellä on lukuisia harvinaisia suoluontotyyppejä. Suojelupäätös tuo turvan isolle joukolle eliölajeja!
Arvokkaita soita suojellaan myös esimerkiksi kansallispuistoissa. Hallitusohjelmassa onkin sovittu kansallispuistoverkon laajentamisesta. Yksi esimerkki oli Rokuan kansallispuiston laajeneminen pari viikkoa sitten, kun puistoon liitettiin yli 80 hehtaaria luonnontilaisia soita ja vanhoja metsiä.
Soiden suojelun lisäksi on tärkeää ennallistaa jo tuhottuja soita. Se tarkoittaa esimerkiksi suota kuivattavien ojien täyttämistä, jotta kosteus lisääntyy ja suokasvillisuus pääsee palautumaan. Helmi-ohjelman tavoitteena on ennallistaa vuoden 2023 loppuun mennessä 12 000 hehtaaria suota.
Hallituksen toimenpiteiden yhteisvaikutus suoluonnon tilan parantamiseksi on merkittävä. Kokonaistavoitteena hallituksella onkin pysäyttää luonnon monimuotoisuuden hupeneminen kokonaan. Tutkijoiden mukaan toimenpiteet ovat oikean suuntaisia ja Suomella on nyt realistinen mahdollisuus parantaa luonnon monimuotoisuuden tilaa.
Teksti on julkaistu alunperin Vihreiden blogissa 19.5.2020.