Tämä kirjoitus on laadittu yhdessä Tuija Pohjolan kanssa ja julkaistu Sanomalehti Kalevan Yläkerta-palstalla 3.10.2016.
Oulu on monella mittarilla hyvä paikka elää ikäihmisille. Erityistä kiitosta ikäihmisiltä saa asumisen edullisuus sekä liikuntamahdollisuudet. Tyytyväisyyttä mittasi vuonna 2015 tehty Eurobarometri-kysely. Oululaisista 96-prosenttia oli tyytyväisiä elämäänsä ja 94% prosenttia oli tyytyväisiä kotikaupunkiinsa.
Joulukuussa 2015 oululaisista yli 75-vuotiaista ikäihmisistä asui kotona 91,1%. Tavoite itsenäisen asumisen lisäämisestä vaati palveluasumiseen siirtymisen syiden tarkastelusta. Oulun Palvelusäätiön kysyi 205:ltä asiakkaaltaan syitä ja vastaajista noin neljäsosa (51 vastaajaa) kertoi syyksi terveydelliset tekijät. Terveydellisten syiden rinnalle nousi yksinäisyys ja turvattomuus (46 vastaajaa) ja asumisolosuhteet (59 vastaajaa).
Näiden kahden tekijän, ikäihmisten yksinäisyyden ja turvattomuuden kokemisen ja asumisen olosuhteiden haltuunotto edellyttää monenlaista asiantuntemusta ja monen hallinnon panostuksia kaavoituksesta sosiaalipalveluihin. Unohtamatta tärkeää omaishoitoa ja kolmannen sektorin, seurakuntien ja vapaaehtoisten työtä, joiden merkitys palvelukokonaisuudessa on korvaamaton.
Ikääntyminen on yksilöllistä ja ikäihmisten palvelut tulee suunnitella yhdessä käyttäjän kanssa. Tämä haastaa kaupungin luomaan uusia osallistamisen tapoja. Hyvänä esimerkkinä osallistavasta suunnittelusta on Lintulammen asukasyhdistyksen viriketoiminta. Käyttäjien toiveiden perusteella koottiin lukujärjestys ja toiminta jaoteltiin jokaiselle päivälle. Toiminta koostuu bingosta ja laulukööristä jumppaan ja kädentaitoihin, lounasruokailua unohtamatta.
Palveluohjaus on oleellista, jotta ikäihmiset saavat tiedon tarjottavista palveluista. Kaikilla ikäihmisiä kohtaavilla toimijoilla tulee olla ajantasainen tieto mahdollisuuksista, joita ikäihmisille on olemassa. Liikuntaneuvonta ei voi olla vain liikuntatoimijoiden käsissä eikä sosiaalipalvelujen asiakkuudet rajoitu vain sosiaalityöntekijöihin.
Moni ikäihminen käyttää sujuvasti sähköisiä palveluja ja löytää palvelut kootusti ikäihmisten sähköisestä palvelutarjottimesta. Interaktiiviset mobiilisovellukset lisäävät kohtaamisia kun pikaviestillä voi etsiä lenkkiseuraa alueen muista senioriliikkujista, kuten nyt jo toimii kutsukävely-sovellus.
Lintulammen asukastuvan Välkkeen viriketoimintaan saatiin yhdessä kaupungin työllisyyspalveluiden kanssa työllistettyä tekijöitä. Tämä on hyvä esimerkki monitoimijaisesta yhteistyöstä, joka tuottaa lisäarvoa monella sektorilla, tässä tapauksessa työllistämisessä ja yksinäisyyden torjumisessa. Seuraava askel viriketoiminnan kehittämisessä on ratkaista haaste, kuinka toimintaan pääsee osallistumaan etänä, kotoa poistumatta.
Kotiin tuotavien palveluiden ja yhteisöllisyyttä edistävän toiminnan lisäksi kotona asumiseen vaikuttaa fyysinen asuinympäristö. Kaikessa uudisrakentamisessa noudatetaan esteettömän rakentamisen periaatteita, mutta vanhusväestö kasvaa nopeammin kuin rakennuskanta uudistuu. Ikäihmisellä ei myöskään aina ole varaa ostaa tai vuokrata asuntoa esteettömästä uudisrakennuksesta tai sosiaalinen ympäristö on jo vakiintunut vanhalle asuinalueelle. Suurimmaksi ongelmaksi rakennusten esteettömyyden parantamisessa on muodostunut hissittömyys, jonka korjaaminen on taloyhtiölle kallis eikä sen vuoksi kaikki asukkaat ole uuden hissin rakentamisesta kiinnostuneita vaikka siihen onkin tarjolla pientä taloudellista tukea.
Hyviä esimerkkejä löytyy kun kaupungit Suomessa ovat mahdollistaneet kevyellä lupaprosessilla lisäkerroksien rakentamisen jolloin uusista asunnoista saaduilla tuloilla on kustannettu hissiremontti. Väljissä lähiöissä, joissa asuu paljon ikäihmisiä, on usein myös mahdollisuus tienata estettömyysrahoja täydennysrakentamalla tontteja. Samalla vahvistaen palveluita.
Kaupunkiympäristön suunnittelussa on otettava huomioon ikäihmiset, joiden tarpeet joiltakin osin poikkeavat oleellisesti esimerkiksi kiireisen työssäkäyvän kaupunkilaisten tarpeista. Ikäihmisen vapaa-ajan ympäristö on usein lähellä kotia ja katuverkoston tulee mahdollistaa rollaattorilla tai muilla apuvälineillä liikkuminen.
Ympäristön laatu ja aistiympäristö korostuu kun ympäristössä vietetään iso osa päivästä ja lomallakin harvemmin lähdetään pitkiksi ajoiksi pois. Kukat, perhoset ja tuoksut ovat ikäihmisen elämyksiä. Ympäristön on tarjottava virikkeitä ja elämyksiä sekä mahdollistettava turvallinen liikkuminen myös talvella.
Sukupolvien väliset kohtaamiset ovat tärkeitä eheän sosiaalisen ympäristön kannalta. Tavoiteltavaa onkin, että kaupunki edistää kaavoituksella yhteisöllisiä monisukupolvisia kortteleita, joissa eri-ikäisten vapaa-ajan toiminnot yhdistyvät luontevasti.
Kirjoittajat:
Jenni pitko, kaupunginhallituksen jäsen (vihr.), arkkitehti ja Tuija Pohjola, kaupunginhallituksen jäsen (sd.), Lintulammen asukasyhdistyksen puheenjohtaja