Turkistarhojen valvonta perustuu Suomessa omavalvonnalle, eikä se ole onnistunut suojelemaan eläimiä. Isolla osalla tarkastettaviksi turkistiloilla, joita on muuten vain kymmeniä vuosittain, havaitaan puutteita. Vuonna 2021 turkistarhoille tehtiin vain neljä otantaan perustuvaa tarkastusta. Noissa tarkastuksissa havaittiin puutteita kahdella tarhalla eli 50% tarkastetuista kohteista.
Valvonta toimii niin, että kun laiminlyöntejä havaitaan, viranomainen antaa määräyksen epäkohtien korjaamiseksi ja varmistaa seurantakäynnillä, että määräyksiä on noudatettu. Tämä ei kuitenkaan todellisuudessa toteudu tai toteutuu eläimen kannalta liian hitaasti.
Mediassa oli taannoin juttuja evijärveläisellä turkistarhalla nälkään ja janoon kuolleista yli tuhannesta ketusta vuoden 2021 aikana. Tila oli viranomaisen tarkkailussa, mutta tilalla ei silti oltu fyysisesti käyty, vaan luotettu tarhaajan hyväntahtoisuuteen. Vaikka tilalla oli 1,5 vuotta aikaisemmin löytynyt laihoja ja nälkäisiä eläimiä ja todettu juomalaitteiden olevan kuivia ja likaisia, sai tarhaaja jatkaa silti toimintaansa ilman uusia valvontakäyntejä 1,5 vuoteen. Suomen eläinsuojeluyhdistys SEY kanteli asiasta ja tarkastaja sai asiasta huomautuksen. Yli tuhat kettua ehti kokea kivuliaan kuoleman.
Muita turkistarhoilla viime vuosina tarkastuksissa havaittuja puutteita ovat esimerkiksi liian ahtaat häkit ja tilat eläimille, puutteellinen virikemateriaali, häkkien ja rakennusten huono kunto, eläinten karkaaminen, sairaiden eläinten hoidon laiminlyönti ja eläinten lopettaminen epäasiallisella tavalla.
Tätä on suomalainen turkistuotanto. Eläimet elävät ns. hyvilläkin tiloilla aivan liian huonoissa oloissa, pienissä verkkopohjaisissa häkeissä. Ja merkittävä osa tiloista alisuoriutuu siinäkin. Turkiseläimille elämä on kärsimystä päivästä toiseen.
Parannuksia turkiseläimille ei ole tehty vaikka niitä esitti eduskunta vuonna 2014 käsittelemässä kansalaisaloitteessa turkistarhauksen lopettamisesta, mm. tilan ja virikkeellisyyden suhteen.
Turkistuotantoa on vaikea saada kannattavaksi niin, että eläimiä kohdeltaisiin hyvin ja siksi maa- ja metsätalousministeriö ei edes esitä parannuksia. Turkistarhaus nykymuodossaan on ministeriön suojeluksessa vaikka kansalaisten tuki on siltä jo aikaa sitten loppunut.
Ainut reilu kehityskulku on turkistarhauksen hallittu alasajo. Eläinten tarhaaminen tulee lopettaa ja yrittäjiä auttaa uudelle uralle. Olen esittänyt turkistarhaajille luopumiskorvausta.
Julman turkistarhauksen suojeleminen täytyy loppua.