Valtio on maa- ja metsätalousministeriön, Metsähallituksen ja Suomen Metsäkeskuksen kautta tukenut metsäalan etujärjestöjen Metsien Suomi -viestintäkampanjaa yhteensä noin 380 000 eurolla.
Kampanjan sivuilla sanotaan, että kampanjassa kerrotaan faktatietoa Suomen metsistä ja suomalaisesta metsänhoidosta. Valitettavasti kampanja esittelee faktoja Suomen metsistä ja metsänhoidosta hyvin harhaanjohtavasti, ja osa väitteistä on suorastaan virheellisiä.
Jätimme Satu Hassin kanssa ministerille kirjallisen kysymyksen, jossa pyydämme ministeriötä selvittämään kampanjan rahoittamista.
Kampanjan isoin ongelma on sen harhaanjohtavuus. Yhdessä mainoksista puhutaan metsien ennätysmäisestä kasvusta, joka on kuitenkin saatu aikaan pilaamalla suomalaista suoluontoa, kun soita on ojitettu ja muutettu metsiksi. Tätä ei kuitenkaan kampanjassa kerrota.
Toisessa mainoksessa sanotaan, että jokaisen kaadetun puun tilalle istutetaan neljä uutta. Lukijalle syntyy mielikuva, että metsän puumäärä nelinkertaistuisi. Näin ei kuitenkaan ole, sillä neljästä puusta osa kaadetaan myöhemmin harvennushakkuissa. Kaikista istutetuista taimista ei siis koskaan kasva täysikasvuista puuta saati luonnontilaista vanhaa metsää. Istutetut puut muodostavat ainoastaan uutta yksipuolista talousmetsää kaadetun talousmetsän tilalle. Talousmetsä puolestaan ei sovi elinympäristöksi suurelle osalle uhanalaisista metsälajeistamme.
Kampanjassa esitetään myös suorastaan virheellisiä väitteitä. Eräässä kampanjan mainoksessa väitetään, että yli puolet Euroopan suojelumetsistä on Suomessa. Väite perustuu Forest Europe -julkaisuun vuodelta 2015, mutta on monessa suhteessa ongelmallinen.
Ensinnäkin julkaisussa suojelumetsät on jaettu kolmeen eri kategoriaan. Vain tiukimpaan suojelukategoriaan kuuluvista metsistä yli puolet on Suomessa. Myös kahdessa muussa kategoriassa on kuitenkin metsätalous kiellettyä, mutta nämä kategoriat on kampanjan laskelmissa jätetty huomiotta.
Toiseksi, Suomessa on luettu tiukimpaan suojelukategoriaan myös sellaisia alueita, jotka on muissa maissa saatettu luokitella löyhempiin suojelukategorioihin. Näitä alueita ovat mm. kansallispuistot, joissa saa Suomessakin tehdä rajoitetusti luonnonhoitotoimia, mutta ne on silti luettu tiukimpaan suojelukategoriaan.
Kolmanneksi on huomioitava, että raportissa metsä on määritelty siten, että metsiksi on luettu myös hyvin vähäpuustoisia kitumaita, kuten tuntureita, jotka eivät oikeasti ole metsiä.
Hallitusohjelmassa sovimme keinoista, joilla estetään väärän tiedon leviämistä yhteiskunnassa. Ei voi olla niin, että samaan aikaan rahoitamme harhaanjohtavaa tietoa jakavaa kampanjaa julkisilla varoilla. Sellainen ei kuulu oikeusvaltioon.
Alla kirjallinen kysymyksemme kokonaisuudessaan.
Kirjallinen kysymys Metsien Suomi -kampanjan rahoittamisesta
Eduskunnan puhemiehelle,
Valtio on maa- ja metsätalousministeriön, Metsähallituksen ja Suomen Metsäkeskuksen kautta tukenut metsäalan etujärjestöjen Metsien Suomi -viestintäkampanjaa yhteensä noin 380 000 eurolla. Kampanjan sivuilla sanotaan, että kampanjassa kerrotaan faktatietoa Suomen metsistä ja suomalaisesta metsänhoidosta. Valitettavasti kampanja esittelee faktoja Suomen metsistä ja metsänhoidosta hyvin harhaanjohtavasti ja osa väitteistä on suorastaan virheellisiä. Osa kampanjan mainoksista on jopa tehty erehdyttävästi journalistisia artikkeleita muistuttaviksi.
Kampanjan mainoksissa kerrotaan muun muassa, että jokaisen Suomessa kaadetun puun tilalle istutetaan neljä uutta puuta. Vaikka väite on laskennallisesti totta, antaa se kuvan, että metsien puumäärä nelinkertaistuisi. Todellisuudessa kaikista taimista ei koskaan tule täysikasvuisia puita, sillä osa istutetuista taimista kaadetaan harvennushakkuissa. Tämä ei käy ilmi mainoksen otsikosta. Lisäksi istutetut puut eivät muodosta uusia luonnontilaisia vanhoja metsiä, vaan talousmetsää hakatun talousmetsän tilalle. Monet metsälajeistamme eivät kykene elämään talousmetsissä.
Kampanja levittää myös suoraan virheellistä tietoa: todellisuudessa Euroopan suojelumetsistä yli puolet ei sijaitse Suomessa. Kampanja käyttää lähteenään Forest Europen tilastoa, jossa Euroopan luonnon monimuotoisuuden vaalimista varten suojellut metsät on jaettu kolmeen kategoriaan. Näistä kolmesta kategoriasta vain yhden (tiukin suojelu) kategorian metsistä yli puolet sijaitsee Suomessa. Todellisuudessa myöskään muihin kategorioihin luokitelluissa metsissä metsätalous ei ole sallittua. Kun lasketaan yhteen kaikki suojelumetsien kategoriat, Suomessa on vain noin 15 prosenttia Euroopan suojelumetsistä. Lisäksi suojelumetsiin on Forest Europen tilastoissa laskettu metsien lisäksi myös kitumaita, joilla puita kasvaa vain hyvin vähän.
Kampanjan keskeinen viesti on metsätalouden kestävyys. Kuitenkin metsätalous on Suomen lajien uhanalaisuusarvioinnin mukaan suurin uhanalaisuuden syy maassamme. Metsälajiston uhanalaisuus on kahden edellisen uhanalaisuusarvioinnin välissä kasvanut entisestään. Lisääntyneet hakkuut myös pienentävät metsien ja metsämaan hiilivarastoja ja hiilinielua, mikä kiihdyttää ilmastonmuutosta. Metsien puumäärän suuri kasvu on Suomessa saatu aikaan isoilta osin muuttamalla suoekosysteemejä metsiksi, millä on ollut haitallisia vaikutuksia paitsi suoluontoon myös vesistöihin. Lisäksi metsätalouden haitalliset vaikutukset vesistöihin ovat tänä vuonna paljastuneet jopa kaksi kertaa aiemmin arvioitua suuremmiksi. Nämä faktat on jätetty mainitsematta kampanjan mainoksissa, mikä antaa erehdyttävästi vaikutelman siitä, että suomalainen metsätalous olisi ympäristön kannalta kestävää.
Metsien Suomi -kampanja antaa edellä mainituista syistä harhaanjohtavan kuvan suomalaisesta metsätaloudesta. Vaikka kampanja on lanseerattu viestintäkampanjana, muistuttaa se enemmän markkinointikampanjaa.
Hallitusohjelmassa on sovittu keinoista, joilla pyritään estämään väärän tiedon leviämistä ja takaamaan kansalaisten mahdollisuudet sivistää itseään luotettavalla tiedolla. Samaan aikaan valtio on kuitenkin rahoittanut Metsien Suomi -kampanjaa, joka levittää kaunisteltuja väitteitä suomalaisesta metsätaloudesta.
Valtion tulisi käyttää julkisia varoja harkitusti ja vain sellaiseen viestintään, joka antaa todenmukaisen kuvan kulloinkin viestittävästi asiasta, lisää kansalaisten tietotasoa eikä johda harhaan. Metsätalouden ekologiseen kestävyyteen perustuvia ongelmia ei saisi piilotella, vaan niistä olisi avoimesti viestittävä myös suurelle yleisölle ja pyrittävä löytämään ratkaisuja haittavaikutusten minimoimiseen.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavat kysymykset:
Aikooko hallitus selvittää julkisin varoin tuetun Metsien Suomi -kampanjan sisällön todenmukaisuutta ja luotettavuutta?
Millä keinoin hallitus aikoo varmistaa, että julkisia varoja ei ohjata väärän tai harhaanjohtavan tiedon levittämiseen?
Helsingissä 2.7.2020
Jenni Pitko vihr.
Satu Hassi vihr.