Eduskunta keskusteli tänään vuoden neljännestä lisätalousarviosta, jolla autetaan koronan runtelemaa yhteiskuntaa, elvytetään vihreästi ja aloitetaan yhteiskunnan ekologinen jälleenrakennus.
Lisätalousarviot ovat hallituksen tapa täydentää valtion budjettia vuoden mittaa. Tänään eduskunnassa käytiin lähetekeskustelu historiallisen suuresta lisätalousarviosta. Sen koko on 5,5 miljardia euroa.
Poikkeuksellinen koko selittyy poikkeusoloilla. Suomi ja koko maailma ovat vakavassa tilanteessa. Koronapandemia on laskenut ihmisten hyvinvointia, moni on menettänyt toimeentulonsa ja yrityksiä on kaatunut. Ihmishenkiä on menetetty myös Suomessa.
Samalla ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden hupenemisen aiheuttamat uhat eivät ole poistuneet mihinkään. Päinvastoin: kestävyyskriisin torjuminen on kiireellisempää kuin koskaan aiemmin.
Vihreät on hallituspuolueena ollut mukana valmistelemassa historiallista lisätalousarviota, joka on askel oikeaan suuntaan ihmisen ja luonnon hyvinvoinnin turvaavan hiilineutraalin Suomen rakentamiseksi sekä Suomen nostamiseksi takaisin jaloilleen.
Lisätalousarviossa on lukuisia hyviä päätöksiä, joilla tuetaan ihmisiä, yrityksiä ja luontoa vaikeissa olosuhteissa. Yksi merkittävä päätös on miltei miljardin suuruinen rahoituspaketti julkiselle liikenteelle. Paketti muodostuu sekä lisätalousarviosta että valtion ja suurimpien kaupunkien (Oulu, Helsinki, Turku ja Tampere) välisistä maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksista (nk. MAL-sopimukset).
Joukkoliikenteen lisärahoituksen avulla käynnistetään muun muassa lukuisia uusia ratahankkeita, joilla sujuvoitetaan raideliikennettä ympäri Suomea. Yksi hankkeista on Laurila-Haaparanta-radan sähköistäminen, joka mahdollistaa henkilöliikenteen Oulusta Ruotsiin. Lisäksi rahoituksella kompensoidaan joukkoliikenteen koronasta johtuvia lipputulomenetyksiä sekä käynnistetään kävelyä ja pyöräilyä parantavia tiehankkeita. Nämä päätökset lisäävät merkittävästi vähäpäästöistä liikkumista.
Lisätalousarvion avulla myös vauhditetaan irtautumista fossiilisista polttoaineista. Valtio korottaa 45 miljoonalla eurolla tukia sellaisille kotitalouksien ja kuntien energiaremonteille, joilla luovutaan öljylämmityksestä. Lisäksi kasvatetaan tukia, joille myönnetään uusia energiaratkaisuja kehittäville hankkeille ja edistetään puurakentamista.
Lisätalousarvion kenties vaikuttavin päätös on 300 miljoonan euron ilmastorahaston perustaminen. Sen avulla tuetaan Suomen siirtymistä vähähiiliseen talouteen. Lisäksi lisärahoitusta myönnetään luonnon ja erityisesti metsien suojeluun, öljyonnettomuuksien torjuntaan Itämerellä sekä luonnon virkistyskäyttöalueiden kunnostamiseen.
Olen valtavan iloinen näistä päätöksistä, joilla tuetaan kaikkia suomalaisia ihmisiä, kuntia sekä yrityksiä siten, että samalla rakennamme yhteiskunnastamme kestävää. Tärkein tehtävämme on nyt vahvistaa uskoa tulevaisuuteen, elvyttää taloutta vihreästi sekä auttaa Suomi ulos koronakriisistä. Hallituksen isätalousarvio on askel oikeaan suuntaan näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.