Koronakriisin torjumiseksi tärkein tehtävämme juuri nyt on suojella ihmishenkiä rajoittamalla viruksen tarttumista. Maailmanlaajuisen pandemian ja näiden välttämättömien rajoitustoimenpiteiden seurauksena olemme kuitenkin saamassa käsiimme myös talouskriisin, joka voi ajaa Suomen taantumaan ja mahdollisesti jopa lamaan.
Koska emme halua, että yritykset kaatuvat, olemme hallituksessa ja eduskunnassa hyväksyneet jo ensimmäisen tukipaketin. Sen avulla yrityksille jaetaan noin miljardin euron edestä tukia. Tukea saavat myös pienyrittäjät, freelancerit ja itsensätyöllistäjät, jotka ovat juuri nyt kaikista heikoimmilla, sillä kassassa ei heillä ole suurten yritysten kaltaista puskuria.
Kun akuutti kriisi on hoidettu ja tilanne tasaantunut, meidän on tehtävä mittavia elvytystoimia, jotta vältetään laaja taloudellinen ahdinko. Meidän on luotava sellaista toimeliaisuutta, jolla sekä työllistetään, että parannetaan elinkeinoelämän mahdollisuuksia luoda uutta kasvua.
Se, millaista uutta kasvua päätämme hakea, on tärkeä kysymys. Jo ennen koronaa talousjärjestelmämme oli murroksen edessä. Gloobalit markkinat, digitalisaatio ja automatisaatio ovat muuttaneet kysyntää ja tuotantoketjuja ja on selvää, että myös ilmastonmuutosta kiihdyttävän ja biodiversiteetin hupenemista aiheuttavan fossiilitalouden loppulaskenta on alkanut.
Nyt kun rakennamme mittavin panostuksin uutta taloutta, onkin syytä käyttää nämä eurot ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta viisaasti. Suuri virhe olisi elvyttämällä tukea vanhanaikaista järjestelmää, joka pitäisi sitten pian taas uudistaa.
Rahaa tuleekin suunnata tukemaan sellaista taloudellista toimeliaisuutta, joka rakentaa ekologisesti kestävää yhteiskuntaa. Yritysten tuki tulee suunnata päästöjä vähentäviin investointeihin ja innovaatioihin, kotitalouksille esimerkiksi energiaremontteihin ja kunnille kävelyn, pyöräilyn, sähköautoilun ja joukkoliikenteen infrastruktuurin rakentamiseen. Valtion investoinnit taas tulee suunnata esimerkiksi isoihin raidehankkeisiin, joiden aloittamista on nyt syytä aikaistaa.
Sitra on esittänyt kestävää elvytyspakettia, jossa alennetaan työn verotusta ja myöhemmin kiristetään ympäristö- ja kulutusveroja, korotetaan uusiutuvan energian käyttöönottoon kohdistettavaa kotitalousvähennystä ja tuetaan kansainvälistä liikennettä leikkaamaan päästöjään. Myös näitä täsmätoimenpiteitä tulee harkita.
Ilmasto- ja monimuotoisuuskriisi eivät odota, mutta juuri nyt on tärkeintä suojella ihmishenkiä. Akuutin kriisin jälkeen palaamme muiden ongelmien pariin ja tekemistä riittää taas yhteiskunnan jokaisella sektorilla. Siihen asti, noudatetaan viranomaisten ohjeita ja pidetään huolta toisistamme.
Teksti on julkaistu kolumnina Kalevassa 1.4.2020.