J\u00e4timme Satu Hassin kanssa kirjallisen kysymyksen mets\u00e4talouden haitallisten vesist\u00f6vaikutusten hillitsemisest\u00e4 27.4.2020. Mets\u00e4talouden aiheuttamien p\u00e4\u00e4st\u00f6jen vuoksi lukemattomat suomalaiset j\u00e4rvet ovat samentuneet ja liettyneet uimakelvottomiksi. Me vaadimme uusia toimenpiteit\u00e4 puhtaiden vesien puolesta.<\/p>\n\n\n\n
Alkuvuodesta valmistuneessa selvityksess\u00e4 paljastui, ett\u00e4 mets\u00e4talouden osuus vesist\u00f6ihin kohdistuvasta haitallisesta kuormituksesta on noin kaksi kertaa suurempaa, kuin on aiemmin arvioitu. Suurin osa vesist\u00f6p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 tulee entisilt\u00e4 soilta, jotka on ojituksen avulla kuivatettu ja niille on istutettu mets\u00e4\u00e4. <\/p>\n\n\n\n
N\u00e4ilt\u00e4 turvemailta ravinteet ja humus p\u00e4\u00e4sev\u00e4t valumaan ojia pitkin vesist\u00f6ihin, joissa ne aiheuttavat samentumista, rehev\u00f6itymist\u00e4 ja happamoitumista. Monet j\u00e4rvet ovat esimerkiksi madaltuneet, koska j\u00e4rven pohjaan on kertynyt paksu kerros lietett\u00e4. T\u00e4llaiseen j\u00e4rveen pulahtava uimari saa ylleen ruskean hunnun noustessaan pois vedest\u00e4. Eniten k\u00e4rsiv\u00e4t kuitenkin vesieli\u00f6t, jotka eiv\u00e4t p\u00e4rj\u00e4\u00e4 samenneissa, rehev\u00f6ityneiss\u00e4 ja happamoituneissa vesiss\u00e4. Mets\u00e4talouden vesist\u00f6kuormitus my\u00f6s kiihdytt\u00e4\u00e4 ilmastonmuutosta, koska osa vesist\u00f6ihin p\u00e4\u00e4tyv\u00e4st\u00e4 orgaanisesta hiilest\u00e4 muuttuu mikrobiologisen toiminnan seurauksena metaaniksi ja hiilidioksidiksi.<\/p>\n\n\n\n
Viesti on selv\u00e4: nykyiset toimenpiteet eiv\u00e4t riit\u00e4 vesist\u00f6jen turvaksi. Jatkossa on esimerkiksi lis\u00e4tt\u00e4v\u00e4 jatkuvan kasvatuksen suosimista turvemailla sek\u00e4 lopetettava ojien syvent\u00e4misen ja levent\u00e4misen rahallinen tukeminen. <\/p>\n\n\n\n
Ollaan yhdess\u00e4 ylpeit\u00e4 tuhansista j\u00e4rvist\u00e4mme ja pidet\u00e4\u00e4n niist\u00e4 jatkossa parempaa huolta.<\/p>\n\n\n\n
Kirjallinen kysymys mets\u00e4talouden haitallisten vesist\u00f6vaikutusten hillitsemisest\u00e4 (KK 339\/2020 vp)<\/strong><\/p>\n\n\n\n Eduskunnan puhemiehelle<\/p>\n\n\n\n J\u00e4rvemme, jokemme, It\u00e4meri ja muut vesist\u00f6t ovat t\u00e4rke\u00e4 osa suomalaista mielenmaisemaa. Olemme onnekkaita, ett\u00e4 saamme el\u00e4\u00e4 tuhansien j\u00e4rvien maassa. Vesist\u00f6t ovat meille suomalaisille ylpeyden aihe, josta t\u00e4ytyy pit\u00e4\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 huolta.<\/p>\n\n\n\n Suomen Ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen mukaan 13 % j\u00e4rviemme pinta-alasta, 32 % jokivesist\u00e4mme ja 87 % rannikkovesiemme pinta-alasta on ekologiselta tilaltaan tyydytt\u00e4v\u00e4\u00e4, v\u00e4ltt\u00e4v\u00e4\u00e4 tai huonoa. Euroopan unionin vesipuitedirektiivin tavoitetta kaikkien pintavesien hyv\u00e4st\u00e4 tilasta vuoteen 2015 menness\u00e4 ei ole saavutettu, vaan lyk\u00e4tty vuoteen 2027. Vuonna 2019 Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus arvioi, ett\u00e4 j\u00e4rvien ja jokien ekologinen tila Suomessa ei ole parantunut edellisten kuuden vuoden aikana ja rannikkovesien tila on ennest\u00e4\u00e4n huonontunut.<\/p>\n\n\n\n Yksi merkitt\u00e4v\u00e4 vesist\u00f6jen tilaa huonontava tekij\u00e4 on mets\u00e4talous, jonka seurauksena metsist\u00e4 ja soilta vesist\u00f6ihin huuhtoutuvien ravinteiden ja orgaanisen hiilen m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa. T\u00e4ll\u00e4 kuormituksella on monenlaisia haittavaikutuksia vesist\u00f6iss\u00e4. Vesist\u00f6t tummuvat, mik\u00e4 aiheuttaa esteettist\u00e4 haittaa virkistysk\u00e4ytt\u00e4jille, kuten m\u00f6kkeilij\u00f6ille ja retkeilij\u00f6ille. Kuormitus aiheuttaa my\u00f6s rehev\u00f6itymist\u00e4 ja happamoitumista, jotka muuttavat vesist\u00f6jen eli\u00f6yhteis\u00f6j\u00e4 ja v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t luonnon monimuotoisuutta. Happamoitumisen seurauksena voi lis\u00e4ksi olla vesist\u00f6jen raskasmetallipitoisuuksien kasvu, ja kalojen mukana haitalliset aineet voivat p\u00e4\u00e4ty\u00e4 my\u00f6s ihmiseen. Mets\u00e4talouden vesist\u00f6kuormitus my\u00f6s kiihdytt\u00e4\u00e4 ilmastonmuutosta, koska osa vesist\u00f6ihin p\u00e4\u00e4tyv\u00e4st\u00e4 orgaanisesta hiilest\u00e4 muuttuu mikrobiologisen toiminnan seurauksena metaaniksi ja hiilidioksidiksi.<\/p>\n\n\n\n Mets\u00e4talouden osuus metsist\u00e4 ja soilta tulevasta typen kokonaiskuormituksesta on 16 % ja fosforikuormituksesta 25 %. Mets\u00e4talouden vesist\u00f6p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 aiheuttavista toimenpiteist\u00e4 merkitt\u00e4vin on ojitus, jonka seurauksena ravinteita ja kiintoainesta p\u00e4\u00e4see huuhtoutumaan maalta vesist\u00f6ihin. Soita ojitettiin mets\u00e4maaksi erityisesti 1960- ja 1970-luvuilla, jolloin valtio tuki toimintaa rahallisesti. Jopa puolet Suomen soista on ojitettu ja per\u00e4ti kolmannes kaikista maailman mets\u00e4ojista sijaitsee Suomessa. <\/p>\n\n\n\n Nykyisin uusia soita ei en\u00e4\u00e4 ojiteta, mutta vanhoja ojia kunnostetaan syvent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ja levent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 niit\u00e4, mik\u00e4 lis\u00e4\u00e4 kuormitusta. Vaikka uusia ojia ei kaiveta turvemaille, tehd\u00e4\u00e4n niit\u00e4 edelleen avohakkuiden yhteydess\u00e4 kangasmetsien alaviin osiin. Mets\u00e4taloudesta aiheutuu vesist\u00f6haittoja my\u00f6s ilman ojitusta silloin, kun puustoa hakataan ja maata muokataan, jolloin maanpinta rikkoutuu ja kasvillisuuden kyky sitoa ravinteita ja kiintoainesta v\u00e4henee.<\/p>\n\n\n\n Alkuvuonna 2020 julkaistut Mets\u00e4Vesi-hankkeen tulokset osoittavat, ett\u00e4 mets\u00e4talouden vesist\u00f6vaikutukset on aliarvioitu Suomessa. Hankkeen mukaan mets\u00e4talouden typen ja fosforin kuormitus on noin kaksi kertaa aiemmin arvioitua suurempaa ja mets\u00e4talouden osuus kaikesta ihmistoiminnan aiheuttamasta typpikuormituksesta on 6 %:n sijaan 12 % ja fosforikuormituksesta vastaavasti 8 %:n sijaan 14 %. Tutkijoiden mukaan kuormitus on suurinta Pohjanmaalla ja Kainuussa, ja ilmastonmuutos lis\u00e4\u00e4 kuormitusta entisest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n Mets\u00e4talouden vesist\u00f6ille aiheuttamaan kuormitukseen voidaan vaikuttaa. Toimenpiteit\u00e4 t\u00e4m\u00e4n eteen onkin jo tehty. Koska mets\u00e4talouden vesist\u00f6vaikutukset on aliarvioitu, tarvitaan uusia ja aiempaa vaikuttavampia toimenpiteit\u00e4 niiden hillitsemiseksi.<\/p>\n\n\n\n Edell\u00e4 olevan perusteella ja eduskunnan ty\u00f6j\u00e4rjestyksen 27 \u00a7:\u00e4\u00e4n viitaten esit\u00e4mme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:<\/p>\n\n\n\n Mihin uusiin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy mets\u00e4talouden haitallisten vesist\u00f6vaikutusten hillitsemiseksi?<\/p>\n\n\n\n Helsingiss\u00e4 27.4.2020<\/p>\n\n\n\n Jenni Pitko vihr<\/p>\n\n\n\n Satu Hassi vihr<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" J\u00e4timme Satu Hassin kanssa kirjallisen kysymyksen mets\u00e4talouden haitallisten vesist\u00f6vaikutusten hillitsemisest\u00e4 27.4.2020. Mets\u00e4talouden aiheuttamien p\u00e4\u00e4st\u00f6jen vuoksi lukemattomat suomalaiset j\u00e4rvet ovat samentuneet […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"","ast-site-content-layout":"default","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","ast-disable-related-posts":"","theme-transparent-header-meta":"","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"default","ast-page-background-enabled":"default","ast-page-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"ast-content-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"footnotes":""},"categories":[2,117,359],"tags":[388,386,374,378,379,385],"class_list":["post-2288","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogi","category-tiedotteet","category-valtiopaivatoimet","tag-itameri","tag-jarvi","tag-metsa","tag-metsanhoito","tag-metsatalous","tag-vesisto"],"yoast_head":"\n